En kysy enää nykyisin Tamaralta ketä hän menee tapaamaan. Hän kertoo kyllä kysymättäkin. Tuskin maltan odottaa hänen paluutaan.
Eeva Kilven (1928-) Tamara on 21. Klassikkohaasteeseen lukemani kirja. Haasteen tavoitteena on lukea jo vanhempaa kirjallisuutta, ja sitä Tamara on, sillä se on julkaistu vuonna 1972 ts. 53 vuotta sitten. Tamara on klassikko aihepiirinsä vuoksi, sillä siinä käsitellään naisen seksuaalisuutta, jonka uskoisin vielä 1970-luvun alussa olleen häveliästä ja peiteltyä. Tamara nosti kaikki naisten tabut selvästi ja häpeämättömästi pöydälle.
Minulla on vaikea olo, sanoi Tamara. - Koko verenkiertoni on keskittynyt lantioon, en voi ajatella, ja katso nyt: vatsani on kuin puhallettu rakko. Ja erityisen vaikeata on jos samaan aikaan on kuutamo ja tuulee, niin kuin nyt.
Tamaran päähenkilöt olivat huonojalkainen minäkertoja ja hänen hyvä sydänystävänsä Tamara. He viihtyvät toistensa seurassa, mutta Tamara tarvitsi enemmän kuin mitä minäkertojalla oli tarjottavana. Tamara tarvitsi seksiä. Hän tarvitsi seksiä myös kuukautisten aikana. Yllä oleva teksti kertoi hyvin omistakin mietteistäni kuukautisten aikana. Inhosin yli kaiken kuukautisia, olin kipeä ja ajatukseni olivat sekaisin. Hormonit jylläsivät tuhatta ja sataa.
- Että pitääkin takertua juuri sellaiseen, verryttelijään, koirahulluun, mehiläisiäkin sillä kuulemma on maalla. Kaikki muu sitä kyllä kiinnostaa. Kun joku sanoisi siitä edes jotain pahaa.
- Jospa se on impotentti, minä sanoin, valmiina pettymään minäkin.
Tamaran seurassa viihdyttiin ja kiihdyttiin. Tamara kertoi sydänystävälleen yleensä kaiken miehistään, joita tapaili. Yksi mies oli kuitenkin sellainen, johon Tamara rakastui. Siitä voit sitten lähemmin lukea kirjan sivuilta. Luvassa on runsain mitoin puhetta seksuaalisuudesta, seksistä ja naiselämästä miehen silmin katsottuna. Väliin huumoria ja hulvatonta puhetta, väliin surkeutta ja kurjaa oloa. Uskon kuitenkin, että Tamara vie ja lukijat vikisee.
Eeva Kilven Tamara on kuvaus rakkaudesta ja sen kaipuusta.
Eeva Kilpi, Tamara
Wsoy 2024
s. 316
Ensim. julkaisu 1972
21. Klassikkohaasteen vetäjänä toimii Marika Oksan hyllyltä-kirjablogista. Kiitos haasteesta Marika.
Klassikkohaasteesta on muodostunut jo 10-vuotinen perinne. Joka vuosi tammikuussa ja heinäkuussa kirjojen lukijat ja kuuntelijat voivat osallistua kyseiseen lukuhaasteeseen lukemalla valitsemansa klassikkokirjan.
Klassikkohaasteisiin lukemani kirjat:
1. Émile Zola: Nana
2. Veijo Meri: Manillaköysi
3. Maria Jotuni: Huojuva talo
4. Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
5. Aila Meriluoto: Peter-Peter
6. Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia
7. Ken Keysey: Yksi lensi yli käenpesän
8. Timo K. Mukka: Tabu
9. Hannu Salama: Juhannustanssit
10. D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
11. Lasse Sinkkonen: Solveigin laulu
12. Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä
13. Juhani Aho: Rautatie
14. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
15. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
16. Anni Blomqvist: Maija17. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
18. Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
19. Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
20. Mary Shelley: Frankenstein
21. Eeva Kilpi: Tamara
Tamaran haluaisin lukea. En ole vielä lukenut Kilveltä varsinaista proosaa.
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi Tamaran lukemista. Tämä on sen verran räväkkää tekstiä, että klassikoihin tuli kerralla reipasta menoa. Kilven evakkokirjat ja runot sulattavat sydämen.
PoistaLuin Tamaran silloin, kun se ilmestyi, ja muistan hämärästi sen aiheuttaman kohun. Olen lukenut sen kerran myöhemminkin, ja hyvältä se tuntui edelleen.
VastaaPoistaEn ole ollenkaan ollut tietoinen tästä kirjasta enkä sen aiheuttamasta kohusta. Hyvä, että on kohistu. Onhan tämä edelleenkin aika räväkkää tekstiä. Tykkäsin <3
PoistaMinäkin valitsin Eeva Kilven klassikkohaasteeseen tällä kertaa, tosin vielä vanhemman teoksen eli evakkokirjan "Elämä edestakaisin" vuodelta 1964. Huomasin samalla, että Tamara on minulta vielä lukematta. Se taisikin olla oikea kohukirja ilmestyessään.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Mari :)
PoistaPäätin, että luen tällä kertaa Kilven teoksen klassikkohaasteeseen. Olipa melkoinen yllätys, kun luin tästä kirjasta. Heti valitsin, enkä kadu. Yllättävän tuoretta kerrontaa. Nykyisinhän seksualisuus on yleistä, eikä siitä puhuminen tai sen esille tuominen ole piiloteltavaa. Toista se on ollut vielä 70-luvulla. Evakkokirjaa siis etsin alkuunsa, mutta Tamara vei voiton.
Eeva Kilpi on jäänyt minulta täysin lukematta, mutta tässä kesän klassikkohaasteessa hänen proosansa tulee nyt vastaan jo kahden eri bloggauksen kautta (Mrs. Karlsson on myös lukenut Kilpeä haasteeseen :)). Minulla on selvästi pieni sivistysaukko paikattavana, joten pitää ottaa Kilven proosaa lukuun jossain vaiheessa.
VastaaPoistaKannatan Kilven kirjojen lukemista sekä evakkokirjoja, että runoja plus tämä Tamara on tosi hyvä :) Kiitos haasteen vetämisestä.
Poista