Hän otti minun pienen
käteni omiinsa niin että ne hukkuivat kokonaan hänen suuriin kouriinsa.
Timo K. Mukan (1944-1973) pienoisromaani Tabu pohtii takakannen mukaan halun ja
moraalin ikuisia kysymyksiä. Mukan puhuttelevia ja rajoja rikkovia kirjoja
luettiin nuoruudessani, kun elokuvat olivat tehneet ne tunnetuksi. Rauni
Mollberg ohjasi molemmat sekä Maa on
syntinen laulu ja Milka elokuvat.
Milka pohjautuu Tabuun. Tabun
päähenkilö Milka on kirjan alussa vasta pieni tyttö, ja kirjan lopussa hän on
16-vuotias ja raskaana.
Timo K. Mukka oli esikoiskirjansa julkaisuhetkellä
19-vuotias ja Tabun ilmestyttyä kahdenkymmenen. Jotain hyvin nuorta tässä
teoksessa on sen lisäksi, että kirjan päähenkilö Milka on nuori. Milkalla on
naapurissa häntä ihaileva ja suorastaan rakastava poika, mutta isänsä kuoleman
jälkeen Milka hakee turvaa isähahmona pitämästään Kiesus-Perkeleestä, joka
paljastuu kirjassa lapsen hyväksikäyttäjäksi.
Kirjan yksi taustalla oleva murhe on perheen isän kuolema.
Timo K. Mukan oma isä oli kuollut pari vuotta aiemmin, joten kuolema oli
selkeästi oman isän kuolemasta johtuva aihe. Isän kuolema suisti äidin ja
tyttären tilaan, jossa he molemmat joutuivat hyväksikäytön uhreiksi, kun he
olisivat tarvinneet turvaa ja suojaa.
Aika oli synkkää ja köyhää Venäjän vallan
aikaa 1900-luvun alkukymmeneltä. Kirjan tapahtumat sijoittuivat maaseudulle,
jossa oltiin hyvin tietoisia siitä mitä naapureissa tapahtui. Huhupuheet ja
juorut kiisivät taloista taloihin nopeammin kuin oikeat tiedot. Asioita
salailtiin ja piiloteltiin, mutta myös julkituotiin hyvin häpeällisellä tavalla.
Timo K. Mukka on selkeästi ammentanut kirjan kuvioihin oman
parikymppisen elämänsä varrelta poimimia moraalisia pohdintoja. Hän koki
nuoruudessaan mm. uskonnollisen herätyksen ja kulki jehovalaisena puhumassa
Jumalan sanaa taloista taloihin. Uskonnollisuus nousee myös Tabun sivuilta
ilmi.
Nuori Milka eli yksin elämänsä tärkeimpiensä asioiden äärellä. Hän joutui
kokemaan liian paljon ja aivan liian nuorena. Uskon, että Timo K. Mukan
tarkoituksena oli tuoda kirjassa esille oman lapsuutensa ja nuoruutensa kipeitä
ja koskettavia kokemuksia, joita lasten ja nuorten ei tarvitsisi joutua
kokemaan. Hän on antanut äänen Milkalle, joka turvasi omaan isäänsä, Jumalaan
ja Kiesus-Perkeleeseen, jotka kaikki satuttivat, pettivät ja hylkäsivät hänet.
Minä otin sydämeni
omaan käteeni. Omilla silmilläni tutkin teitäni, omilla huulillani suutelin haavani
ja lääkitsin kipuni. Sinua Jumala en tahdo tuntea, en tavata, en rakastaa.
Näillä sanoilla minä
jätän Jumalani…
Timo K. Mukka, Tabu
Gummerus 2014 5.
Painos
s. 128
Tabu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1965
Kirjasta on ilmestynyt elokuva nimeltään Milka
Klassikkohaaste 8:n vetäjänä toimi Margit Tarukirjat-blogista. Kiitos haasteesta.
Klassikohaasteeseen lukemani kirjat:
1 Émile Zola: Nana
2 Veijo Meri: Manillaköysi
3 Maria Jotuni: Huojuva talo
4 Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
1 Émile Zola: Nana
2 Veijo Meri: Manillaköysi
3 Maria Jotuni: Huojuva talo
4 Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
5 Aila Meriluoto: Peter-Peter
6 Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia
7 Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän
8 Timo K. Mukka: Tabu
Minä olen jotenkin onnistunut "säästymään" Mukan kirjojen lukemiselta. Näitä ei ns. pakotettu lukemaan kouluaikoina enkä sitten ole itsekään etsiytynyt Mukan klassikoiden äärelle. Pitäisi varmaan sivistyksen vuoksi lukea edes yksi, vaikka tämänkin kirjan aihe on suomalaiseen tapaan aika synkkiä.
VastaaPoistaMinä tutustuin aluksi Mukan elokuviin, joten tiedossa oli mitä kirjoissa lukee. Olen siis lukenut myös kirjat kouluaikana, mutta luultavasti ne eivät sisältönsä vuoksi olleet koulun lukulistalla.
PoistaTämän kirjan aihe on tällä hetkellä hyvin akuutti Oulussa - pedofiilit.
Olen lukenut Tabun, mutta minusta Maa on syntinen laulu on parempi, vaikka kirjoissa on samaakin.
VastaaPoistaOlen lukenut nuorena myös Maa on syntinen laulu ja katsonut elokuvan. Uskonto, tabut ja seksuaalisuus ovat suuressa osassä näissä kirjoissa. Aiheet taisivat olla nuorelle Mukalle tärkeitä omassakin elämässä. Hän avioitui nuorena ja lapsetkin syntyivät nuorena. Lisäksi hän kuoli aivan liian nuorena.
PoistaEn ole lukenut Mukkaa, elokuvana nähnyt rajun Maa on syntinen laulu.
VastaaPoistaMaa on syntinen laulu oli todella raju elokuva. Rauni Mollberg oli uskomaton ohjaaja. Ihailen Mukan lahjakkuutta. Hän kirjoitti esikoisteoksensa 19-vuotiaana. Tabun 20-vuotiaana. Hurjan vahvoja ja energisiä teoksia nuoruuden vimmalla kirjoitettuja.
PoistaVaikuttaa kiintoisalta ja on tunnustettava, etten ole lukenut yhtäkään Mukan romaania, joten tässä olisi siis klassikkoaukkoa paikattavana minulle. En muuten ole myöskään katsonut mitään Mukan kirjojen pohjalta tehtyjä elokuvia. Aika lahjakkaasti siis olen onnistunut "varjelemaan" itseäni häneltä ilman mitään varsinaista syytä. :D
VastaaPoistaUskoisin, että pidät Mukan vahvoista kirjoista. Kirjoissa on rajuutta ja energiaa, vahvaa draamaa. Ne ovat hyvin elokuvallisia ja kohtauksellisia. Elokuvat olivat aikoinaan hyvin suosittuja, hyvin puhuttelevia ja niissä käsiteltiin ns. tabuja, ikuisia moraalikysymyksiä. Suosittelen.
PoistaTabu on minusta aivan superhieno ja moderni romaani. Liität postauksessasi kirjan hienosti Mukan omaan elämään.
VastaaPoistaAjatella, niin nuori hän oli silloin.
Mukan kielellä on ollut paljon jäljittelijöitä, mutta hänen tekstilleen ominaiset runollisuus ja väkevyys ovat vaikeasti jäljiteltäviä.
Mollbergin elokuva on myös hieno.
Kiitos Marjatta <3
PoistaTabu on tosiaan hyvin moderni ja tällä hetkellä varsinkin Oulussa hyvin ajankohtainen, kun näitä pedofiileja löytyy koko ajan. Se on tabuaihe kirjallisuudessa ja se on tabuaihe julkisuudessa, joten tällaista sitten tapahtuu.
Mukka eli lyhyen, mutta kokemusrikkaan elämän, johon sisältyi paljon draamaa. Hän kirjoitti rohkeasti tabuja auki. Vasta nyt alkaa suomalaiset olla valmiita lukemaan esim. uskonlahkoista, joista Mukka tosiaan kirjoitti jo 60-luvulla. Tälle vuodelle julkaistaan tosi monta uskontoon liittyvää kirjaa. Samoin viime vuonna.
Mukka oli myös vahva kuvataiteilija ja hän meni Helsinkiin kuvataidekouluun, kun hänen runojaan ei julkaistu. Proosaa julkaistiin ja myöhemmin myös niitä runoja. Hän oli aikonut lopettaa kokonaan kirjoittamisen, ennen kuin Maa on syntinen laulu julkaistiin. Onnneksi ei lopettanut.