Kun tämä kiihtynyt,
vaalea ja verevä 24-vuotias nuorukainen kierteli rauhattomana ja kiukkuisena
kartanon tiloissa marraskuun alussa 1520, mikään ei viitannut siihen, että
hänen nimensä jäisi historiaan. Tai että hänestä yleensäkään tulisi mitään
suurta, saati Ruotsin kuuluisinta kuningasta, sitä, josta on kirjoitettu
enemmän kuin kenestäkään toisesta.
Ruotsalaisen Herman Lindqvistin mainio tietoteos Villit Vaasat kertoo Vaasa-kuninkaiden
historiasta, alkaen suvun ensimmäisestä kuninkaasta Kustaa Eerikinpojasta, joka
kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Se oli pienestä kiinni, että
Kustaa Eerikinpoika olisi tapettu sukunsa mukana, mutta hän pääsi pakenemaan
taalainmaalle, ja kokoamaan siellä sotajoukkoja. Ruotsin kuninkaaksi oli
kruunattu Tanskan Kristian II ja hänen ansiosta Vaasa-suvun naiset lähetettiin
vankeuteen ja miehet surmattiin. Aika oli raakaa ja julmaa. Aatelisten
eliminointi oli ainoa tapa päästä eroon kapinoitsijoista ja kruunun
tavoittelijoista, sillä niitä riitti.
Kustaa Vaasa pääsi karkuun, keräsi sotajoukot ja ratsasti
juhannuksena 1523 Tukholmaan uutena kuninkaana. Hän oli 27-vuotias. Tulevaisuus
tulisi olemaan täynnä sotia ja kireää taloudenpitoa, ja jatkuvia kapinoita,
mutta Kustaa Vaasa selvisi hyvin ja toimi kuninkaana 37 vuotta. Kuollessaan hän
oli 64-vuotias. Kustaa ehti olla naimisissa kolme kertaa. Ensimmäisestä
liitosta syntyi Eerik, toisesta liitosta 11 lasta, ja kolmas liitto oli
lapseton.
Kustaa Eerikinpojan jälkeen kuninkaaksi kruunattiin vanhin
poika Eerik. Eerik vangitsi veljensä Juhanan, mutta muutaman vuoden jälkeen
tilanne oli toinen ja Juhanasta tuli kuningas ja hän vangitsi Eerikin. Juhanan
jälkeen kuninkaaksi nousi Kustaa Vaasan kolmas poika Kaarle. Vaasan suvussa oli
mielenterveysongelmia, johon varsinkin Kustaa Vaasan Maunu-poika sairastui jo
nuorena.
Kirjan nimi Villit
Vaasat kuvaa hyvin Vaasa-suvun menoa ja meininkiä. Esimerkiksi Kustaa
Vaasan tytär Cecilia omisti kaappariluvan, ja sen avulla hän rosvosi vuosikausia merillä
laivoja. Cecilia kaappasi myös sellaisia laivoja, jotka olivat Ruotsin
suojeluksessa, joten siitä oli seurauksia. Uskoisin, että muut hoitivat homman,
ja Cecilia rikastui kaapparilupansa avulla. Juhana piti siskojaan tiukan
valvonnan alla, sillä hän pelkäsi kruunun kaappausta ja salajuonia.
Villit Vaasat on
mainio historiallinen tietoteos, josta saa ihan erilaista tietoa kuin mitä
koulussa oppi. Hänen sukunsa on levinnyt Euroopan jokaiseen kuningashuoneeseen,
vaikka aikoinaan muut kuningashuoneet eivät hyväksyneet häntä oikeaksi
kuninkaaksi. Myös Ruotsin nykyisen kuningashuoneen jäsenet kuuluvat Kustaa
Vaasan sukuun monen polven takaa. Myös kymmenettuhannet ruotsalaiset kuuluvat
hänen sukuunsa. Sukusiteet ulottuvat myös Suomeen. Mm. marsalkka Mannerheim ja
presidentti Svinhufvud olivat Kustaa Vaasalle sukua. Kustaa Vaasan suvusta
nousi seitsemän Ruotsin ja kolme Puolan hallitsijaa, joista nuorimmat, Puolan
kuningas Juhana Kasimir ja Ruotsin kuningatar Kristiina, luopuivat kruunuistaan. Villit Vaasat
on loistava tietoteos Kustaa Vaasan suvun kiinnostavista vuosista hallitsijoina,
johon kuului kultaa ja kimallusta, juhlintaa, salajuonia, petturuutta,
aviottomia ja avioliitoissa syntyneitä lapsia, sotia, merirosvoutta ja
vankeusaikoja.
Herman Lindqvist, Villit Vaasat *****
Suom. Heikki Eskelinen
Wsoy 2018
s. 465
De vilda Vasarna
2016
Historiallinen tietoteos
Sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 1, 7, 8, 14, 25, 40, 41
Vaasat ovat jostain syystä, jota en tiedä itsekään, kiinnostaneet minua aina. Huomasin, että tällainen kirja on ilmestynyt. Esittelysi jälkeen se kiinnostaa minua entistä enemmän.
VastaaPoistaTämä on mainio tietoteos, kaukana rutikuivasta tekstistä. Olin aivan myyty! Olen aina ollut kiinnostunut näistä meidän kuninkaista ja kuninkaallisista. On se vaan ollut räväkkää menoa. Rangaistukset olivat rajua luettavaa, kun vankien tuhkatkin lennätettiin rangaistusten lopulla ilmaan.
PoistaTykkäisin lukea lisää Kustaa Vaasan tyttären Cecilian elämästä kaapparina.