21.5.1935, Shanghai
19.5. aamulla varhain
saapui laivamme Shanghaihin. Viimeiset päivät laivalla kuluivat nopeasti
pakatessa ja touhuillessa. Sain vielä tilaisuuden keskustella syvästi ja
vakavasti indialaisen ystäväni kanssa muhamettilaisuudesta ja kristinuskosta.
Kysyin, josko hän tunsi Raamattuamme, johon sain kieltävän vastauksen. Kysyin
eikö hän haluaisi siihen tutustua ja sanoin että antaisin hänelle niin
mielelläni pienen kirjasen, joka on osa Raamattuamme. Hänen kasvoistaan
huomasin, että olin tehnyt rohkean kysymyksen. Punastuen hän vastasi, että hän
ei halua olla niin epäkohtelias että kieltäytyy ottamasta kun minä tarjoan.
Sanoin, etten mitenkään halua sitä tyrkyttää, jos se on hänelle vastenmielinen.
Tähän hän vastasi, että minun tähteni, muistona minulta hän ilomielin ottaa sen
vastaan ja haluaa sen lukea.
Ihastuin Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin kirjan
yönaisiin, ja huomasin törmääväni J. Pekka Mäkelän Hunan teoksessa jälleen
yönaisiin, naisiin, joiden saavutukset ovat jääneet miesten saavutusten
rinnalla historian hämäryyteen, lähetystyöntekijöihin. J. Pekka Mäkelän teoksen
päähenkilö on hänen isotätinsä ja kummitätinsä Helvi Söderman (1902-1986), joka
lähti vuonna 1935 lähetystyöntekijäksi Kiinaan, Hunanin maakuntaan.
Helvi
Söderman olisi halunnut lähteä lähetystyöntekijäksi jo vuosia aikaisemmin, mutta
hän ei saanut lupaa vanhemmiltaan. Vanhemmat vaativat opiskelemaan ja
hankkimaan ammatin, joten Helvi valmistui filosofian maisteriksi ja
matematiikan ja fysiikan opettajaksi, ja toimi siinä ammatissa aikansa, ennen
kuin lähti aluksi kouluttautumaan Englannissa, ja sen jälkeen valtamerilaivalla
usean viikon matkalle Kiinaan. Helvin lähetystyöntekijän pesti Kiinassa kesti
yli kymmenen vuotta.
Helvi Söderman kirjoitti Kiinan vuosina päiväkirjoja, jotka
kulkeutuvat aluksi J. Pekka Mäkelän äidille ja äidin kuoleman jälkeen Mäkelälle, joka
laati hienon ja moniulotteisen fiktiotarinan isotätinsä päiväkirjamerkintöjen
ympärille. Muut kirjan henkilöt ovat fiktiota. Kiinan lähetystyöntekijöinä
toimivat mm. Ilta Auermäki ja Arvi Mäkilä. Äänensä saivat myös kiinalaiset
tutut ja ystävät sekä menolaivalla tutuksi tullut kirjailija Johann Wolff.
Sveitsiläinen Wolff pelasti nuoren tytön Nankingin verilöylystä ja toimitti
hänet Helvin hoitoon. Kiinassa käytiin sotaa usean vuoden ajan,
joten olot olivat kaikkea muuta kuin helpot. Helvi Söderman kirjoitti
autenttista tietoa päiväkirjojensa sivuilla suuren, mutta köyhän maan kohtalosta
sotatantereena.
Hunan on loistava historiallinen teos Kiinasta ja olen
iloinen, että sain tutustua Helvi Södermaniin hänen päiväkirjojensa sivuilla.
Hienoa, että hän selvisi Kiinan sodasta ja eli pitkän elämän sen jälkeen, kun
oli palannut takaisin Suomeen. Helvi Söderman teki hienoa opetustyötä
kiinalaisten parissa, sillä hän opetteli ensin itse kiinan kielen ja opetti
sitten lukutaidottomia lukemaan. Kaikki tämä alkeellisissa olosuhteissa. Hän
auttoi itse ja sai myös osakseen pyyteetöntä apua sodan järkyttävissä
raunioissa.
Pidän kovasti J. Pekka Mäkelän Kiinaan sijoittuvasta
historiallisesta Hunanista, joka maalaa silmien eteen kymmenvuotisen ahkeruuden
ja työntäyteisen lähetystyön köyhien, mutta sydämellisten kiinalaisten parissa.
J. Pekka Mäkelä, Hunan ****
Like 2018
s. 549
Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 1, 2, 5, 8, 11, 15, 16, 17, 18, 20, 25, 29,35,43
Kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin 1, 2, 5, 8, 11, 15, 16, 17, 18, 20, 25, 29,35,43
Kuulostaa kiehtovalta romaanilta, pitääkin etsiä luettavaksi. Viime aikoina on julkaistu paljon näitä fiiktiivisiä romaaneja, jotka perustuvat todellisten ihmisten elämänvaiheisiin.
VastaaPoistaMinustakin kirja kuulosti ihan minulle suunnatulta teokselta, kun luin sen sisällöstä. Alkuun ajattelin, että kirja on liian pitkä, mutta blogikavereiden ihastuneet postaukset saivat minut varaamaan kirjan, josta olen tosi iloinen. Helvi on ansainnut sen, että hänen Kiinan matkansa ja opetustyönsä siellä tulevat esille.
PoistaTällaiset autofiktiiviset tarinat ovat ehkä lisääntyneet minunkin mielestäni. Tykkään niistä.
Tämä on kyllä ihan pakko lukea, tunne vain vahvistuu mitä enemmän tästä kirjasta olen lukenut blogeista!
VastaaPoistaTämä tarina nappaa Kiinan matkalle mukaansa heti ensi sivuilta. Aika pitkään ihmettelin, että mitä Wolffin tarina ja mukanaolo oikein tarkoittaa, mutta kyllä se selviää.
PoistaKirja on runsas, mutta Helvin kokouksetkin olivat runsaat.
Rohkea nainen.
...kokouksetkin olivat runsaat pitäisi olla päiväkirjamerkinnät olivat runsaat. Niitä oli ilo lukea.
PoistaTämä oli niin Hieno! Mäkelä on punonut päiväkirjat ja fiktion oivaan muotoon!
VastaaPoista<3
Tämä on hieno, olen samaa mieltä. Runsas ja rehevä kertomus, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Minulle oli yllättävää, että toisen maailmansodan aikana Suomi ja Kiina olivat ns. sodassa keskenään.
PoistaTämä oli minulle viime vuoden parhaita lukukokemuksia. Monipuolinen, laaja historiallinen romaani, joka tuo uutta näkökulmaa usein niin eurosentriseen tarinaan toisesta maailmansodasta. Ja vahvoja naisia tässä tosiaan on!
VastaaPoistaEn ihmettele yhtään, että kirja oli Finlandia-palkintoehdokas. Laaja kokonaisuus ja huikea taustatyö tekivät kirjasta hienon kokonaisuuden. Henkilöhahmot olivat hyvin aidon oloisia.
PoistaUpeita naishahmoja Helvin seurana, olen samaa mieltä siitä.
Hunan oli kyllä nautinnollinen lukuelämys. Sai tehdä kaukomatkan sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Taitavasti kirjotettu tarina. Ja sekin vielä on sanottava, että usein en jaksa lukea kovin paksuja kirjoja, mutta tämä veti heti alusta asti mukaansa! On nytkin kyllä aikomus lukea jossain vaiheessa pari muuta paksua romaania - saa nähdä sitten, kuinka niiden kanssa käy.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, kirja on nautinnollinen lukuelämys. Todellinen kaukomatka tuli tehtyä tämän kirjan sivuilla. Paksut kirjat ovat kyllä arveluttavia, en minäkään lue niitä mielelläni.
Poista