Seurasi nyt kuritus äitin kädestä, käyden miehestä mieheen yli koko poikaparven; ja kova oli Kuokkalan korvessa rähinä. Kiivaasti kyllä käyttikin vitsaansa muori, mutta jahtivouti vakuutti heidän kuitenkin saaneen liian lempeän saunan.
Aleksis Kiven (1834-1872) klassikkoteos Seitsemän veljestä vuodelta 1870 valikoitui lukukirjaksi heinäkuiseen klassikkohaasteeseen. Kirjan alussa nuoret Jukolan veljekset olivat karkumatkalla, ja äitinsä oli etsinyt heitä pitkään. Pojat viihtyivät hyvin metsässä, sillä he olivat taitavia metsästäjiä, joten ruokaa riitti hyvin, ja mikä oli ollessa kesäisessä metsässä viettämässä vapaata. Koko Toukolan väki oli poikia etsimässä, joten löysivät lopulta mokomat jullikat. Selkäsaunahan siitä tuli, ja äiti käytti vitsaansa ankarasti.
Kaksi päivää on mennyt. Lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä istuvat veljet, jämäten aapistoa niinkuin sanelee heille milloin lukkari itse ja milloin hänen pieni kahdeksan-vuotias tyttärensä. Niin he, aapiskirjat avattuina kourissa, harjoittelevat lukua hartaasti, hikisillä otsilla. Mutta ainoastaan viisi Jukolan poikaa nähdään istuvan penkillä pöydän takana. Missä ovat Juhani ja Timo? Tuollahan häpeänurkassa lähellä ovea he seisovat, ja heidän tukkansa, jossa äsken oli kiemarrellut lukkarin jäntevä koura, töröttää vielä karkeassa pörrössä.
Kauan eivät pojat jaksaneet opetella lukemista, vaikka lukkari pönkkäsi oven lukkoon ja jätti heidät keskenään. Lukkarille ei riittänyt se, että repi tukkaa ja antoi piiskaa, vaan hän ei antanut veljesten edes syödä mitään. Veljeksille riitti kahden päivän koulutus ja selkäsaunat. Ikkunasta ulos ja karkuun.
Veljekset olivat rasavillejä ja tottelemattomia riitapukareita. Tappelut muiden nuorten miesten kanssa olivat yleisiä. Maanviljelys ja peltotyöt sekä karjan pitäminen ei kiinnostanut ollenkaan. Munat sai helpoimmin varastamalla naapureilta tai linnuilta.
Koska veljekset tykkäsivät metsästämisestä, he päättivät rakentaa metsään talon ja muuttaa sinne asumaan. Jukolan he panivat vuokralle. Kirjasta voit lukea, miten metsäpirtissä asuminen maittoi ja tulivatko veljekset toimeen keskenään.
Seitsemän veljestä teos on muotoutunut vuosien saatossa suomalaisten kansalliskirjaksi, ja Aleksis Kivestä on tullut suomalaisten rakastama kansalliskirjailija. Seitsemän veljestä kuvaa hyvin omapäistä ja sisukasta suomalaista luonnetta ja veljesten ulkonäkö kuvaa suomalaisten ulkonäköä vaaleaa harjastukkaa myöten. Kiivas luonne nuorempana tasoittuu vanhemmiten, kun järki kasvaa päähän, ja kun aikansa on päätä taottu milloin milläkin aseella, etupäässä haloilla.
Veljesten elämästä oli mukava lukea klassikkohaasteeseen. Luin aiemmin tänä vuonna Veli Haapalan teoksen Alexis, joka kertoi Aleksis Kiven elämästä. Päätin silloin, että Seitsemän veljestä pitää lukea mahdollisimman pian. Seuraavaksi Nummisuutarit. Kiven tuotanto on tullut tutuksi jo kouluaikana, sekä näytelmistä ja tv-elokuvista. Monet kirjan runot on sävelletty lauluiksi, joita laulettiin koulussa mm. Oravan laulu.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on huippuhieno klassikkokirja. Ensimmäinen julkaisu vihkosina oli vuonna 1870. Kirja oli jopa kolme vuotta julkaisukiellossa ilmestymisensä jälkeen ja julkaistiin romaaniksi vasta Kiven kuoleman jälkeen 1873. Teos on julkaistu nykyisin yli 20 maassa.
Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä *****
Karisto 1990 4. painos
s. 340
Klassikkoteos
1800-luku
Kiitokset 17 Klassikkohaasteen vetovastuusta Oksan hyllyltä-kirjablogin MarikaOksaa.
Klassikkohaasteisiin lukemani kirjat:
1. Émile Zola: Nana
2. Veijo Meri: Manillaköysi
3. Maria Jotuni: Huojuva talo
4. Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa
5. Aila Meriluoto: Peter-Peter
6. Annikki Kariniemi: Erään avioliiton anatomia
7. Ken Keysey: Yksi lensi yli käenpesän
8. Timo K. Mukka: Tabu
9. Hannu Salama: Juhannustanssit
10. D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja
11. Lasse Sinkkonen: Solveigin laulu
12. Anja Kauranen: Sonja O kävi täällä
13. Juhani Aho: Rautatie
14. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
15. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
16. Anni Blomqvist: Maija17. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Joka kerta, kun avaan Seitsemän veljestä, sen käsittämättömän hieno kieli herättää saman ihmetyksen tunteen. Miten upeaa, miten vahvaa.
VastaaPoistaKiitos Margit kommentista :) Näistä tuttuakin tutummista veljesten seikkailuista oli jälleen hauska lukea.
PoistaSeitsemän veljestä on superklassikko.
VastaaPoistaKieli on niin elävää, että väkisinkin välillä hymyilyttää.
Se on myös aina ajankohtainen. Tänään oli paikallislehdessä pakina, jossa August Ahlqvist selittelee Kivi-kritiikkiään.
Mukavaa uutta viikkoa!
Kiitos kommentista Sara :) Minustakin Kiven kieli on mainiota lukemista. Hymyni lukiessa leveni välillä korviin asti lukiessa näiden poikien touhuista. Aikansa kohelsivat ja sitten viisastuivat.
PoistaSeitsemän veljestä tuli luettua vasta muutama vuosi sitten. Mainio teos! Lapsena luin Mauri Kunnaksen mukealmaa Seitsemän koiraveljestä. :)
VastaaPoistaMauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on mahtava kirja sekä lapsille että aikuisille :)
PoistaTämä on oikea kotimaisten klassikoiden klassikko. :) Luin tämän joskus päälle parikymppisenä ja aivan yllätyin, miten hieno ja hyvä kirja Seitsemän veljestä onkaan. Minulla oli jostain syystä hieman negatiivinen ennakkoasenne kirjaa kohtaan mutta aivan turhaan. Kiitos sinulle haasteeseen osallistumisesta! <3
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kanssasi, Seitsemän veljestä on klassikoiden klassikko. Tämä kirja yllättää varmasti kaikki lukijat yleensä positiivisesti. Alkuaikojen kriitikot olivat mielestäni väärässä kirjan suhteen, kun he teilasivat sen.
PoistaKiitos sinulle vetovastuusta <3
Seitsemän veljestä on yksi himolukija isäni ikisuosikeista 💜 ja ihan syystä.
VastaaPoistaFaija tykkää myös Nummisuutareista. Kiva kun postasit tästä.
Hauska kuulla, että isäsi pitää Aleksis Kiven teoksista.
PoistaMinä luin Seitsemän veljestä kymmenisen vuotta sitten. Oli siinä hieman eri aikakausien kontrastia, vanha kirja e-kirjana puhelimelta luettuna! Tykkäsin valtavasti tarinasta, melkoisia velikultia.
VastaaPoistaVarmasti on ollut kontrastia kuunnella tämä kirja kännykältä. Seitsemän veljestä on upea teos ja kestää aikaa. Aikamoisia veljeksiä.
PoistaTautologian uhallakin: klassikkojen klassikko, joka on avautunut uusilla lukukerroilla aina uusista perspektiiveistä ja lisukkein, mutta aina jättänyt mieluisan lukujäljen.
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla, että sinäkin pidät tästä kirjasta. Aikamoisia tappelupukareita olivat nämä veljekset. Karkasivat mokomat lukkarin opista tai lukkarin 8-vuotiaan tyttären opista. Kirja on täynnä huumoria ja hyvää mieltä, mutta tietysti myös niitä hurjia tappeluita ja veljesriitoja.
PoistaOo! Klassikkojen klassikko, todellakin!
VastaaPoistaNiin minustakin Jonna :) Tätä oli tosi kiva lukea. Tuttuja tapahtumia ja kirjan luin joskus alaluokilla eka kerran, kun kirja oli luokassa ja sitä sai lukea tunnilla. Suosittelen, että joka luokassa olisi kirjoja, joita lapset voisivat lukea, sillä kaikki eivät käy kirjastoissa, eikä joka koulun lähellä ole edes kirjastoa.
Poista