maanantai 3. heinäkuuta 2023

Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari

 


Vuosia sitten minä pakenin saarelta lentokoneessa, mustassa pehmeänahkaisessa matkalaukussa, aikomatta enää palata. Sittemmin olen juurtunut toiseen maahan, Englantiin, jossa olen kasvanut ja kukoistanut, mutta ei ole kulunut päivääkään, etten olisi kaivannut sinne takaisin. Kotiin. Synnyinmaahan.

Brittiläis-turkkilaisen Elif Shafakin teoksen Kadotettujen puiden saari yksi kertoja on viikunapuu. Tuo viikunapuu kasvoi aikoinaan Kyproksella ja ehti elää yli sata vuotta siellä, kunnes alkoi tehdä kuolemaa. Kirjan päähenkilö Kostas vei puusta oksan Englantiin, ja kasvatti oksasta puun.

Jos sukulaiset olivat mysteeri, niin vielä suurempi mysteeri oli itse Kypros. Toki Ada oli nähnyt siitä kuvia internetissä, mutta hän ei ollut koskaan matkustanut paikkaan, jonka mukaan oli saanut nimensä.

Kostaksen murrosikäinen tytär oli myös kirjan yksi kertojista. Hänen äitinsä oli kuollut vuoden sisällä, eikä hän osannut taikka kehdannut puhua surustaan kenellekään. Sitten hän alkoi käyttäytyä oudosti. Onneksi joululoma oli piakkoin ja heille oli tulossa yllätysvieras Kyprokselta.

Ehkä on totta, mitä onnesta sanotaan: se on tarttuvaa. Tavernassa, jonka nimi oli Iloinen Viikunapuu ja jonka keskellä kasvoi elävä puu, oli vaikea olla olematta toiveikas.

Adan isä oli kyproksenkreikkalainen ja äiti kyproksenturkkilainen. Monet asiat erottivat heidät, mutta he asuivat samalla saarella lähellä toisiaan ja rakastuivat. Rakastuneet haluavat olla yhdessä, ja Iloisen Viikunapuun omistajat antoivat rakastuneille paikan olla kahdestaan. 

Oli vuosi 1974. Sotatila turkkilaisten ja kreikkalaisten välillä oli leimahtanut monet kerrat vuosien mittaan. Turkkilaiset olivat miehittäneet saaren pohjoisosan ja pääkaupunki oli jaettu kahtia. Välillä turkkilaiset ja välillä kreikkalaiset lähtivät evakkoon saarelta. Sittemmin siellä on ollut YK:n rauhanturvajoukkoja pitkän aikaa turvaamassa asukkaiden oloja.

Elif Shafakin Kadotettujen puiden saari on rohkea kertomus kyproslaisten lähihistoriasta.


Elif Shafak, Kadotettujen puiden saari

suom. Helinä Kangas

Gummerus 2023

s. 387

The Island of Missing Trees 2021

Kypros

 

Elif Shafak: Eevan kolme tytärtä

Elif Shafak: Kirottu Istanbul 

Elif Shafak: Kunnia

Elif Shafak: Valkoinen elefantti 

Elif Shafak: 10 minuuttia 38 sekunttia tässä oudossa maailmassa

 

2 kommenttia:

  1. Eevan kolme tytärtä vakuutti minut Shafakin kertonjantaidoista, joten kiitos vinkistä!
    Tilaisuuden tullen siis Safakin sanojen siivin matkaan Kyprokselle, joka on tuttu ja mieluisten muistojen saari parinkymmenen vuoden talvien takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tykännyt kaikista Shafakin kirjoista. Olen käynyt Kyproksella, mutta en Nicosiassa, joka on jaettu ja kokenut kaikenlaista ikävää vuosien varrella. Rohkea tarina kirjailijalta.

      Poista