keskiviikko 5. heinäkuuta 2023

Rebekka Härkönen: Prinsessamekko

 


Minä kirjoitan tätä päiväkirjaa yrittääkseni vielä kerran selittää. Tämän kaiken muun teen siksi, että tiedän, etteivät pelkät sanat riitä niin kauan kuin ne ovat vain avatuista suista ulos työntyviä kuplia.

Rebekka Härkösen Prinsessamekko aloittaa uuden dekkarisarjan, jonka päähenkilö on rikostoimittaja Suuna Walta. Prinsessamekko on todella hyvä sarjanaloituskirja, jopa sairaan hyvä, jossa on sen verran paljon väkivaltaa, että suosittelen herkkiä lukijoita suosiolla jättämään kirjan lukematta. Prinsessamekko sujahtaa mielestäni jopa psykologiseen trillerigenreen, ja uskoisin, että  luin tämän vuoden parhaimmistoon kuuluvan dekkarin, jolle soisin avautuvan jopa ulkomaisia markkinoita.

Hetken hän sulautui valkoiseen lumeen, mutta sitten radanvarsi kannettiin täyteen valonheittimiä ja kivet pyörivät mustien varsikenkien alla, kun ihmiset autettiin ulos metrovaunusta, josta oli tullut rikospaikka.

Suuna Walta ehti nopeasti rikospaikalle, mutta poliisit olivat jo siellä. Siispä hän pisti dronen asialle ja sai hyvät kuvamateriaalit, kunnes poliisit äkkäsivät mitä hän teki. Eräästä syystä rikosta pidettiin terroritekona, mutta lukijat äkkäävät lukiessaan kirjan sivuilta muitakin mahdollisia motiiveja ikäville tapahtumille.

"Kuulit oikein, hän kompastui ruumiiseen päärautatieaseman edessä."

Metrokuolemat eivät riittäneet tälle tarinalle, sillä lisää kuolleita alkoi löytyä eri paikoista marraskuista Helsinkiä. Oudoin oli torsoksi leikelty ruumis, joka löytyi rautatieasemalta. Suunalle riitti hommia siihen malliin, että yötkin tuli paiskittua töitä, eikä kukaan jaksa tehdä hommia 24 tuntia vuorokaudessa. Hermothan siinä menivät riekaleiksi. Onneksi työnantaja löysi ratkaisun Suunan jaksamiseen. Tosin sitä ennen Suuna ehti ottaa loparit.

"Joku sairas hullu lähetti minulle ihmisen korvalehdet."

Jos rikostoimittajille riitti hommia, niin rikospoliisit olivat  myös täystyöllistettyjä. Prinsessamekon päätutkijana toimi Jens Jäämeri, joka sai ikävän paketin työpaikalle. Suuna asui Jensin äitiä vastapäätä, joten he tiesivät toisensa, mutta välit olivat hiukan hankalahkot. Yhteistyö alkoi pikkuhiljaa kehittyä kirjan loppua kohti. Suunalle oli ehtinyt kehittyä vuosien mittaan hyvät yhteistyökuviot erään rikollisen kanssa, jota myös poliisit seurasivat kiinnostuneina. Onneksi seurasivat, sillä Suuna ei ollut erään toisen rikollisryhmän suosiossa.

Tahdoin korjata virheeni, kostaa hänen puolestaan ja paljastaa syylliset. Silloin en tiennyt, että samaan aikaan hänkin hautoi omaa kostoaan. Ihmeellisintä on, että kun vihdoin sain puhuttua hänelle suunnitelmistani ja hän kertoi omansa minulle, ne loksahtivat niin hyvin yhteen. Meitä se ei tietenkään pelastanut, minua tosin ei olisi pelastanut mikään.

Osa syyllisistä jäi kiinni lopulta, toivottavasti loputkin jossakin vaiheessa, mutta rikoksethan eivät lopu yhteen kirjaan. Walta-sarja jatkuu siis syksyllä ilmestyvällä dekkarilla, joka on nimeltään Pihtiote.

Rebekka Härkönen on toiminut parikymmentä vuotta rikos- ja oikeustoimittajana, joten Prinsessamekossa näkyy vahva osaaminen toimittajan työstä ja erilaisista rikoksista sekä dekkaritarinan erittäin taitavasta juonikehittelystä. Prinsessamekko suorastaan sykkii väkivaltaisia rikoksia ja rikollisia yhteiskunnan eri kerroksista. 


Rebekka Härkönen, Prinsessamekko *****

Bazar 2023

s. 415

Dekkari

Walta-dekkarisarja 1. osa


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti