keskiviikko 29. maaliskuuta 2023

Anu Lahtinen, Sini Ojala & Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten kaupunki

 


"Herran vuonna 12(..) kuoli Ingigerdis, muinoin Pietarin vaimo, levätköön rauhassa."

Naisten kaupunki on tietoteos, joka kertoo kiinnostavalla tavalla Turun seudun naisista. Ingigerdis eli Ingigerd eli Inkeri eli 1200-luvulla ja hän on ollut ensimmäisiä nimeltä tunnettuja Turun seudulla eläneitä naisia. Hänen hautapaatensa on edelleen Maarian kirkon sakastissa. Ilmeisesti hän on ollut merkittävä ja varakas nainen, ja lahjoittanut kirkolle omaisuuttaan.

Naisten kaupunki on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa on nimeltään Turun naisten historia 1300-1600. Toinen osa on nimeltään Turun tytöt ja naiset 1600-1917. Viimeinen osa on nimeltään Itsenäisyyden ajan Turun itsenäistyvät naiset.

 

Annika Turusen tyttö

Turun tyttö, saaren neito

Poltteli Turulla tulta

Vallin alla valkeista

Te tytöt, minun siskoni,

Älkäät miestä mielistelkö,

Miehen mieltä nouatelko,

Kuin tein minä poloinen.

 

Annikka, Turusen tyttö on keskiaikainen balladi, jossa neuvotaan Turun nuoria neitoja olemaan luottamasta ulkomaisiin kauppamiehiin, jotka liehittelevät aikansa, mutta jättävät sitten rannalle itkemään. 

 

Annikka Turusen tyttö,

Turun tyttö, Saaren neito,

Annikka ähitteleepi:

Kutti, kutti, kestin kelmi,

Ei ole Annin höyhenpatja,

Ei ole Annin päänaluset,

Eikä Annin villavaippa,

Meren on paasi patjanasi,

Meren tyrsky tyynynäsi,

Meren vaahto vaippanasi.

 

Annikalla oli ilmeisesti taikavoimia, kun sai rukoilun voimalla taiottua suuren myrskyn ja sinne upposi Kestin laiva. 

Kirja valoitti esim. minkälaista oli varttua tyttönä ja neitona 1300-1500-lukujen Turussa. 

Kun kauppiaanleski Katarina Olavintytär 1440-luvulla päätti siirtyä Naantalin luostariin tyttärensä Gretan kanssa, hän luovutti suurimman osan omaisuuttaan kauppahuoneineen toiselle tyttärelleen Margaretalle ja tämän miehelle. Vastineeksi Margaretan ja miehen oli määrä kustantaa Gretan elatus luostarissa.

Kirjasta löytyi monet tutut naishenkilöt, jotka ovat tulleet vastaan aiemmin lukemassani kirjallisuudessa, mutta myös uusia tuttavuuksia, kuten porvaristyttö Eva Merthe (1723-1811), jolla oli pitkäaikainen suhde skotlantilaisen ylimyksen kenraali Keithin kanssa. Tuohon suhteeseen kuului kaikenlaisia yllättäviä käänteitä mm. Evaan hullaantunut preussilainen aatelismies. 

Olipa mielenkiintoista lukea kirjasta, miten koululaitos kehittyi Turussa. 1600-luvulla oli jo yleistä, että aatelistyttöjen lisäksi myös kauppias- ja käsityöläisperheiden tyttäret saivat opillista sivistystä luku- ja kirjoitustaidossa. Myös maksullista opetusta oli tarjolla. 1700-luvulla oli muutama täysihoitolakoulu Turussa, joista osa laajeni vuosien mittaan useiden kymmenien tyttöjen laajuisiksi. 

Esimerkiksi Johan Ludvig Runeberg hankki opiskeluvuosinaan lisätuloja historian ja maantiedon opettajana Aurora Danetin tyttöpensionaatissa.

Pidän valtavasti historiasta ja tästä kirjasta nousi esille paljon erilaista tietoa naisten ja tyttöjen menneisyydestä turkulaisina asukkaina. Historia ei ole vain miesten sotaisaa historiaa, vaan se on paljon muuta. Historia on esimerkiksi arkipäivästä toiseen elämistä, ruoan laittamista, siivoamista, kauppapuodin ylläpitoa tai kätilön töitä. Naiset tekivät töitä siinä missä miehetkin. Kun meneillään oli jonkin maan miehitykset, niin asukkaiden piti selvitä niistä niillä keinoin kun oli mahdollista, vaikka järjestämällä tanssiaiset.

Anu Lahtisen, Sini Ojalan ja Kirsi Vainio-Korhosen tietoteos Naisten kaupunki loi silmien eteen historiallisen Turun.

 

Anu Lahtinen, Sini Ojala & Kirsi Vainio-Korhonen, Naisten kaupunki - Turkulaisten naisten historiaa

Turun Historiallinen Yhdistys

Turun Historiallinen Arkisto 61

Turku 2010

s. 190 + runsaasti kuvia + Viitteet + Bibliografia

Tietoteos

 

Vainio-Korhonen Kirsi: Musta-Maija Ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa  

Toropainen Veli Pekka: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista

2 kommenttia:

  1. Onpas kiva, että edelleen Suomessa kirjoitetaan naisten historiasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä Anki, hyvä että naisten historiasta kirjoitetaan. Tai oikeammin ihmisten historiasta, sillä yleensä ihmisillä on lähiomaisia ympärillään ja toimitaan yhdessä muiden kanssa. Tämän kirjan näkökulma historiallisia ihmisiä kohtaan on mainio, kun nostetaan ylös Turun seudulla eläneitä naisia. Kirjassa on myös tilastotietoa eri vuosisadoilta esim. missä ammateissa olevia naisia on ollut jne. Kirjassa on erittäin kiinnostavaa tietoa, vaikka mistä.

      Poista