tiistai 30. marraskuuta 2021

Veli Pekka Toropainen: 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista

 

Olimme kaupungin viralliset kätilöt, joiden tehtäviin kuuluivat normaalien synnytysten lisäksi lasten kuolemantapausten tutkimisiin osallistuminen ja oikeudessa todistaminen. Meillä oli oikeus liikkua öiseen aikaan, kun muiden ihmisten tuli pysytellä sisällä. Kuolemantapausten tutkimuksia järjestettiin erityisesti lapsenmurhien yhteydessä.

Veli Pekka Toropaisen tietokirja 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista tuli esille lähteistä tänä vuonna ja aiemminkin lukemistani historiallisista teoksista, joissa on ollut päähenkilönä 1600-luvulla eläneitä turkulaisnaisia. Toropaisen teoksen naiset ovat eläneet oikeasti ja kirjan tarinat noudattavat tiivistettyinä oikeusjuttujen pöytäkirjoja.

Ylläoleva lainaus on kaupungin kätilöinä toimineista Margareta Persdotterista ja Anna Sigfridsdotterista kertovassa kappaleessa. Heihin tutustuin myös Kristiina Vuoren kirjassa Samettiin kätketty, jossa kätilöt etsivät lapsenmurhaajaa.

Olin kahlehdittuna rautoihin toisesta jalastani, mutta saatoin silti kuljeskella raatihuoneen pihalla. Tämän estämiseksi toinen käteni aiottiin kahlita raskaisiin käsirautoihin. Tammikuussa 1644 minua päätettiin säilyttää päivisin raatihuoneella kaupunginpalvelijan tuvan viereisessä kamarissa. Raskauteni vuoksi minut päästettiin yöksi lämpimämpään tupaan.

Miehensä murhannut nuori Margareta Kitt tuli aiemmin tutuksi lukemastani Jenna Kostetin teoksesta Margaretan synti. 1600-luvun rangaistuskeinot olivat hirveitä. Kun Margaretan lapsi oli syntynyt, hänet teloitettiin ja ruumis poltettiin. Hän oli murhannut miehensä myrkyllä. Ennen murhaoikeudenkäyntiä, Margaretha oli oikeudessa puhdistamassa mainettaan, sillä hän oli seurustellut liikaa nuorten ylioppilaiden kanssa.

Minä Magdalena Persdotter, edesmenneen Thomas Trällin leski, vannon Jumalan ja Hänen Pyhän Evankeliuminsa nimeen, etten ole pannut liikkeelle sitä kunnialle käyvää puhetta, joka on sanottu Henrik Schefferin vaimosta Margaretasta, vaan olen vain toistanut sitä, mitä kaupungilla on puhuttu. Jumala olkoon todistajani tässä asiassa henkeni ja sieluni kautta.

Ylläoleva lainaus on kauppiastalon emännän Malin Trällin oikeudenpöytäkirjasta. Malin Träll oli oikeudessa kunnianloukkauksesta vuonna 1628, koska oli levittänyt huhupuhetta. Malin Träll kävi aktiivisesti oikeutta mm. perheen taloutta koskevissa asioissa ja hänet tunnettiin useilla nimillä raadin pöytäkirjoissa. Lisäksi hän oli pyytänyt vanhusiällä vuonna 1642 raadilta, että saisi panna olutta talossaan ja myydä sitä elannokseen. Ennen sitä hän oli pannut olutta luvatta ja saanut siitä sakkoja. Raati ei voinut antaa lupaa oluenpanoon ja myyntiin, koska se oli vastoin kuninkaallisen majesteetin säädöstä.

1600-luvun naisten tarinat olivat kiinnostavaa luettavaa. Kirjassa oli mm. arvonsa tunteva piispatar, pyövelinvaimo, palveluspiika, kapakkaruusu, huora ja ammattivaras, sekä runsas määrä porvarisnaisia, joiden kaikkien tarinat ovat aitoja. 

Tämä oli siis kolmas kertani tuomiolla varkauksista. Se oli samalla myös viimeinen kerta, sillä oikeus tuomitsi minut kuolemaan. Turun hovioikeus vahvisti tuomion, ja minut mestattiin Turun torilla 17.3.1645. Valborg Lipiäinen sai seurata tätä toimitusta ennen kuin hänet piiskattiin ja karkotettiin kaupungista. Valborgia neuvottiin muistamaan kohtaloni ja pitäytymään varkauden synnistä sekä noudattamaan tuomiotaan.

Agneta Olofsdotter toimi siis ammattivarkaana ja kolmannen tuomionsa jälkeen mestattiin.  Valborg Lipiäinen ei pysynyt poissa kaupungista, joten kiinnioton jälkeen edessä oli 34 piiskaniskua ja uusi karkoitus kaupungista. 

Historiaa on kirjoitettu pitkälle miesten näkökulmasta ja naiset on unohdettu. Veli Pekka Toropaisen 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista nostaa esille myös naisten näkökulmat, perheet, ammatit, asemat ja oikeuskäytännöt, sillä naiset olivat keskenään eriarvoisessa asemasssa riippuen siviilisäädystä.

Veli Pekka Toropaisen historiallinen tietoteos 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista vei keskiaikaiseen Turkuun ja pyyhki pölyt oikeudenpöytäkirjoista. Naiset marssivat kirjassa esille keskiajan Turun toimijoina ja ahkerasti eri töitä tekevinä asukkaina siinä missä miehetkin.


Veli Pekka Toropainen, 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista

Turun museokeskus 2019

s. 191 + Keskeiset naiset + Lähteet ja kirjallisuus + Henkilöhakemisto

Tietokirja


4 kommenttia:

  1. Tosi kiinnostavaa! Hienoa että nykyään tuodaan myös naisten historiallista näkökulmaa esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä siitä, että on hienoa, että tuodaan esille myös naisten historiallista näkökulmaa.
      Suosittelen myös Maria Petterssonin tietoteosta Historian jännät naiset, jossa myös nostetaan esille historian naisia.

      Poista
  2. Tämä on varmasti kiinnostava kirja. Kirja nousi todellakin esille sekä Vuoren Samettiin kätketyssä kuin Kostetin Margaretan synnissäkin. Kiinnostava pala historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli kommentista :)
      Lisäksi kirjassa mainittiin mm. Valpuri Innonmaa, joka toimi 1600-luvulla porvarina miehensä kuoleman jälkeen. Turussa on nimetty yksi katukin hänen mukaansa. Valpuri Innonmaa oli Kristiina Vuoren Kaarnatuulen päähenkilö. Lisää keskiajan naisten mukaan nimettyjä katuja on tulossa uudelle asuinalueelle Turun linnan läheisyyteen.
      Kirjassa puhutaan kämnereistä ja sen niminen katu löytyy myös Turusta.

      Poista