tiistai 9. marraskuuta 2021

August Strinberg: Keikari

 

Tämä kadehdittu ja kovin parjattu mies sai kiittää onnettomuuksistaan kasvatustansa, ja olkoon hänen elämäntarunsa varoitukseksi vanhemmille ja asianosaisille.

Johan August Strindbergin (1849-1912) novelliteos Keikari alkaa samannimisellä novellilla. Yllä olevan tekstin mukaan voi huomata, että kyseisen novellin nuoren miehen elämä olisi voinut mennä paremminkin. Kyseinen keikari joutui mielestäni kiusatuksi pahemman kerran opiskeluaikanansa, mutta suoritti siitä huolimatta neljän ikävän vuoden jälkeen loistavan juriskandidaattitutkinnon.

Hän on henkinen yltiöpää, mullistaja ja murtaja, hänen valtavassa luonteessaan kuohuu alati voimakas myötätunto elämän lapsipuolia kohtaan, lahjomaton ja leppymätön viha kaikkea väärää ja luonnotonta kohtaan, mutta muutamissa hienoissa satunäytelmissään osoittautuu hän myös hienoksi haaveilijaksi ja kauneuden kaipaajaksi. (Larin Kyösti)

Keikarissa on viisi lyhykäistä novellia. Kirjan aloittaa suomentaja Larin Kyöstin avaus, jossa hän kertoi lähemmin kirjailijasta. Aika mahtipontiselta kuulostaa yllä oleva tekstilainaus. Taisi suomentaja olla Strindbergin suuri ihailija.

Otteluiden välillä novellissa oli kyttyräselkäinen miesraukka, joka oli suorittanut medikofiilitutkinnon. Hyvin köyhä mies, mutta eli kunnollista köyhyyttä. Hänen ylioppilasaikansa ei ollut hauska, vaan hän joutui elämään pienellä stipendillä ja vanhassa taloröttelössä. Valmistuttuaan pääsi nauttimaan joksikin aikaa leveistä oloista, mutta kuinkas sitten kävikään.

Toivorikas nuorukainen novelli kertoi puolestaan kuolleesta nuorukaisesta ja hänen muistotilaisuudesta. Loput novellit olivat nimeltään Vanha ja uusi aika sekä Claris Majorum exemplis.

Strindberg oli taiteellisesti monipuolinen, sillä hän oli romaani- ja näytelmäkirjailija, taidemaalari, sekä teatterivaikuttaja.
August Strindberg kuvasi Keikarin novelleissa 1800-luvun miespuolisten opiskelijoiden elämää ja arkea raadollisesti. Ei ollut helppoa olla opiskelija 1800-luvulla, eikä se ole helppoa tänäkään päivänä, paitsi että Suomessa on helpompi päästä nykyaikana opiskelemaan kuin pari sataa vuotta sitten.

August Strindberg, Keikari

suom. Larin Kyösti

Tiberiuskirjat 2021

s. 82

Ensimmäisen kerran ilmestynyt Arvi A. Karisto 1911

Novellikirja

Klassikko

 

6 kommenttia:

  1. Strindbergin novellit ovat hyvin mielenkiintoisia. Kiitos esittelystä. Juristeja koulutetaan tällä hetkellä liikaa. Miehiä on joinain vuosina ollut sisäänotosta noin kolmasosa tai allekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke :)
      Klassikoiden lukeminen on välillä hauskaa puuhaa, varsinkin kun kirja on suomennettu 1900-luvun alkupuolella. Tuohon aikaan sanat olivat aika hauskoja. Juriskandidaatti ja medikofiili.
      En ole kuullut, että juristit olisivat työttömänä, joten luultavasti he kuitenkin työllistyvät hyvin, sillä isommissa firmoissa on nykyään omat juristit. Mieheni tyttö opiskelee nyt toisena tutkintona juristiksi.

      Poista
    2. Pääkaupunkiseudulla on juristien työmarkkinat, varatuomareita työllistyy myös tuomioistuimiin.

      Poista
    3. Olen käsittänyt, että tuomioistuimet kärsivät jopa juristipulasta ja siksi oikeuskäsittelyt kestävät pitkään.

      Poista
  2. Kivaa, että klassikoitakin tuodaan esille! :) Strindbergia ei ole tullut luettua, mutta ehkä vielä joku päivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anki :)
      Tämän klassikon luki nopeasti välipalana, sillä siinä on vähän sivuja, vain 82. Novelleista sitten nousi kaikenlaisia ajatuksia. Tietysti ensimmäisenä nousi mieleen, että kirjassa ei puhuttu mitään naispuolisista opiskelijoista, joita kyllä tuohon aikaan jo oli, vaikka lukumäärä oli todella pieni. Nykyaikana yliopisto-opiskelijoiden enemmistö on naisia.

      Poista