tiistai 3. lokakuuta 2023

Kristiina Vuori: Tulppaaneja kuninkaalle

 


Caitlín vihasi merta. Se jatkui jatkumistaan eikä merellä haistanut, maistanut, kuullut taikka nähnyt muuta kuin meren. Vettä. Joka puolella, loputtomasti.

Kristiina Vuoren Tulppaaneja kuninkaalle kertoi nuoren irlantilaistytön kasvukertomuksen 1600-luvulla. Tarinan teki jännittäväksi se, että merimatkan aikana merirosvot valloittivat laivan, ja kaikki ihmiset päätyivät orjiksi. Caitlínin perhe hajotettiin. Äiti ja Caitlín päätyivät orjiksi Konstantinopoliin, sulttaanin haaremiin.

"Tästä eteenpäin sinä tottelet nimeä Lale"

Turkin kielellä Lale tarkoittaa tulppaania. Caitlín sai uuden nimen, samoin hänen äitinsä. Sen jälkeen alkoi totuttelu haaremielämään muiden naisten kanssa ja ahkera opiskelu. Uudet kauniit orjat olivat uhka joillekin haaremin naisille. Lalen äiti ei sitä alkuun ymmärtänyt, mutta ymmärsi siinä vaiheessa, kun hänet yritettiin hukuttaa. 

Minulta ei sentään leikattu kieltä ja tuhottu kuuloa, kuten monilta muilta.

Pieni Lale oli ystävystynyt pääeunukin kanssa. Hän ystävystyi myös englantilaisen Tellin kanssa, joka oli siepattu paria vuotta aiemmin. Ystävyys jatkui kirjan loppuun asti. Lalen kasvettua isommaksi, hänen kauneutensa oli uhka haaremin naisille ja siten hän oli hengenvaarassa. Lalen oli tullut aika paeta haaremista, mutta miten se tapahtui? Ja vähällä oli käydä niin, että hänen pakomatkansa oli peruuntunut. Lue kirjasta, minne Lalen pakomatka suuntasi.

"Paronitar heittää noppaa kolmesti, ja kolmesti hänen kohtalonsa vaihtaa suuntaa. Kahdesti lemmen tähden ja yhdesti toisenlaisen rakkauden."

Runsaasti jännitystä ja lukuhermoja kutkuttavia juonenkoukkuja on luvassa lukijoille tämän kirjan seurassa. Ihanaa, että Lalen seikkailut jatkuvat seuraavassakin kirjassa, joka on nimeltään Kuningattaren lemmikki. Jännittävintä on, että kirjan taustalta löytyy oikea henkilö, joka siepattiin orjaksi haaremiin 1600-luvulla.


Kristiina Vuori, Tulppaaneja kuninkaalle *****

Tammi 2023

s. 311 + Lukijalle + Sanasto

Historia 

1600-luku

 

Kristiina Vuori: Viipurin valtiatar
Kristiina Vuori: Elinan surma
Kristiina Vuori: Filippa
Kristiina Vuori: Kaarnatuuli
Kristiina Vuori: Neidonpaula
Kristiina Vuori: Disa Hannuntytär
Kristiina Vuori: Siipirikko
Kristiina Vuori: Näkijän tytär

Kristiina Vuori: Neitsytkruunu

Kristiina Vuori: Samettiin kätketty

Kristiina Vuori: Kesytön liekki

5 kommenttia:

  1. Tämän haluan lukea. Pidän todella paljon Kristiina Vuoren kirjoista. On hienoa, kun kirjoissa on runsaasti todellisuuspohjaa. Olemme myös lukupiirissä lukeneet hänen kirjojaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoren kirjat ovat minullekin mieleistä luettavaa. Tykkään historiasta ja näissä hänen kirjoissaan näkyy naisten ja perheiden historiaa. Tässä kirjassa näkyy esim. laivamatkustaminen, merirosvous ja sitten se haaremielämä.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Olipa jotenkin tunnistettava tuo ekan sitaatin ajatus, meri hermostuttaa minua kovasti. Kiva, että kirjalla on todellisuuspohjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meri on kyllä aika arvaamaton. Hetkessä voi nousta myrsky ja laineet voivat olla monta metriä korkeita. Itämerikin on täynnä uponneita laivoja ja veneitä, hukkuneita ihmisiä.
      Menneisyydestä löytyy paljon kiinnostavia henkilöitä. Minustakin on kiva, että Vuori käyttää todellisia tapahtumia kirjoissaan, mutta tietysti hyvän mielikuvituksen keralla.

      Poista