Planetaarinen ruokavalio on laadittu ohjeeksi, jotta jokainen voisi tehdä osansa maapallon ja sen asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Puhutaan myös ilmastoviisaasta ja kestävästä syömisestä. Se tarkoittaa, että syömme ruokia, joista ei tule suuria kasvihuonekaasujen päästöjä tai muuta ympäristökuormaa, ja luonnon monimuotoisuus säilyy. Tavoite on, että ruokamme on terveellistä ja sen tuottaminen tukee kestävää kehitystä maapallolla.
Hanna Haverin, Soili Soisalon ja Eeva Voutilaisen huikean hieno tietoteos Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa tuli luettavakseni, kun etsin Helmet-lukuhaasteeseen kirjaa kohtaan 27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin. Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa on jokaiselle ihmiselle sopiva keino osallistua ilmastokriisin selättämiseen. Kirjassa annetaan jopa ruokakolmio näyttämään, miten voi syödä ja samalla osallistua ilmastonsuojelutalkoisiin.
Planetaarisen ruokasuositusten tavoite on ylläpitää kaikkien ihmisten hyvää terveyttä ja planeetan kantokykyä tuottaa ruokaa ympäristöä vahingoittamatta. Tavoitteeseen pyritään vuoteen 2050 mennessä kestävän ruoantuotannon ja kasvipainotteisen ruuan avulla. Siirtyminen kestäviin ruokiin on edellytys, jotta Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat.
Nyt on vuosi 2023, joten tuohon tavoitteeseen on vain 27 vuotta aikaa. Silloin ruokatuotannon pitäisi olla tasapainossa. Tällä hetkellä ruokatuotanto on hyvinkin epätasapainossa, sillä sitä tuotetaan valtavasti länsimaille ja sitä on niin paljon, että suuri osa menee kaatopaikoille tuottamaan lisää kasvihuonekaasuja hajotessaan.
Ruoan ostaminen ja käyttäminen kannattaa järkiperäistää niin, että ruoasta viedään mahdollisimman vähän kaatopaikoille. Se ruoka, mikä hankitaan, se pitäisi myös syödä, joten ostetaan kerralla vähemmän ruokaa. Kirjasta löytyy ohjeita jäännösruokien muuttamiseen, esim. puuron lopusta voi tehdä sämpylöitä.
Suomalaismiesten tulisi lisätä kasvisten syöntiä. Naisten ruokavalio oli ympäristöystävällisempi kuin miesten. Laskelmien mukaan, jos miehet vaihtaisivat optimiruokavalioon, kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät lähes 30 prosenttia. Naisten tekemät ruokamuutokset pienentäisivät päästöjä vastaavasti 15 prosenttia.
Optimiruokavaliossa liha- ja maitovalmisteita korvataan viljoilla, juureksilla, perunalla, palkokasveilla ja pähkinöillä. Kirjoittajien mielestä muutos vaatii vielä sopeutumista ja totuttautumista, mutta pienillä askelilla muutokseen tottuu helpommin.
Toistaiseksi noin 40 prosenttia maailman viljasadosta päätyy eläinten rehuksi. Kun väestön kasvu jatkuu, viljan tuotanto lisääntyy entisestään. Jos nykyiset viljelymaat valjastettaisiin ihmisravinnoksi tarkoitetun viljan kasvattamiseen, saataisiin miljardeille ihmisille ruokaa.
Kirjassa olevat tietoiskumaiset lokerot kertovat tehokkaan iskevästi, mitä tässä kirjassa halutaan painottaa ja mitä ihmiset voisivat tehdä. Surullisinta on, että suurin osa liharuoasta kulutetaan länsimaissa ja sitä menee valtavasti kaatopaikoille, kun taas köyhemmissä maissa ei kaikille ole ruokaa saatavilla. Kun vähennetään liharuoan syömistä, pelloilla voidaan kasvattaa viljaa ihmisille, joita on päivä päivältä enemmän.
Meidän perheessä mies syö lihaa ja minä lähinnä kasvisruokaa, toisinaan kalaruokaa. Salaattia, juureksia, marjoja ja hedelmiä syömme reilusti. Mies käyttää maitotuotteita, minä tosi vähän - smoothiessa ja vähän kahvissa. Ostamme vain sen ruoan minkä kulutamme. Toisinaan syömme jopa neljä päivää samaa keittoa, sillä mies tekee aina ison kattilallisen. Riisin olemme vaihtaneet ohrasuurimoihin. Meillä on kerran viikossa puuropäivä, jolloin emme syö lihaa eikä kalaa. Mietin mitä muuta voisi tehdä, sillä omasta mielestä meillä on jo optimiruokavalio käytössä. Ehkä pitäisi itse kasvattaa enemmän vihanneksia ja juureksia sekä poimia enemmän marjoja metsistä. Sitten tarvittaisiin enemmän säilöntätiloja. Tällä hetkellä meillä on kolme pakastinta, jotka täyttyvät kesän mittaan marjoista ja hedelmistä ja toukokuuhun mennessä ne ovat tyhjiä. Kaikki syödään. Luulenpa, että näillä mennään tämä kesä - mansikoiden kypsymistä odotellessa ja liikkumalla luonnossa.
Lue ihmeessä tämä upea tietoteos. Voi olla, että nappaat kirjasta muutaman ruokareseptin tai innostut muuttamaan elämäntapasi. Toivottavasti kirja valitaan Finlandia-tietopalkintoehdokkaaksi. 💚
Hanna Haveri, Soili Soisalo ja Eeva Voutilainen, Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa
Ulkoasu ja kansi Emmi Kyytsönen Karppi Design
Kirjoittajien kuva: Vilja Harala
Kannen kuva ja muut ruokakuvat: Laura Riihelä
Muut valokuvat: Arttu Syrjänen ja Hanna Haveri
Piirroskuvat: Tiina Ripatti-Toledo
Duodecim 2023
s. 181+ Kirjallisuutta ja verkkosivuja + Hakemisto
Tietokirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti