Lokakuussa puut olivat keltaisia. Sitten kelloja siirrettiin tunnilla taaksepäin ja pitkän marraskuun tuulet alkoivat puhaltaa ja riipivät puut paljaiksi.
Irlantilaisen Claire Keeganin pieni teos on nimeltäänkin Nämä pienet asiat, mutta teos on kokoaan suurempi, ja sisältää koko Irlantia ravisuttaneen rikoksen ihmisyyttä vastaan. Kaiken pohjana on tietysti Irlannissa ollut aborttikielto, ja kirkon tekemät rikokset nuoria odottavia äitejä kohtaan sekä heidän saamiaan vauvoja kohtaan. Yllä oleva lause on kirjan ensimmäinen lause. Kirjassa mennään kohti joulun aikaa New Rossin kaupungissa. On vuosi 1985.
Furlong oli kotoisin ei mistään. Suorastaan tyhjän päältä, jotkut saattoivat sanoa. Hänen äitinsä oli tullut raskaaksi kuusitoistavuotiaana ollessaan piikana rouva Wilsonilla, protestanttisella leskellä, joka asui isossa talossa muutaman kilometrin päässä kaupungin ulkopuolella.
Kirjan päähenkilö oli William Furlong. Ahkera yrittäjä, jolla oli yhtä ahkeria työntekijöitä. Ajat olivat ankeita, ja työttömyys korkea. Furlong oli kasvanut ilman isäänsä. Hänen äitinsä oli piikana koko ikänsä samassa talossa. Furlong sai kasvaa samassa talossa isättömänä, mutta aina hän toivoi joululahjaksi isää. Omien kokemustensa kasvattamana, hänestä oli kasvanut suvaitsevainen, empaattinen ja ymmärtäväinen ihminen. Hän ei pystynyt jättämään ihmistä kylmään ulkovarastoon paleltumaan, niin kuin jotkut niin sanotut hyvät ihmiset tekivät.
Ei unohdeta mitä ihmisyys tarkoittaa. Myös hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät virheitä. Ihmisyys on sitä, että tehdään virheitä ja niistä opitaan. Irlannin katolisen kirkon helmoissa tapettiin kymmenien vuosien aikana tuhansia vauvoja, jopa kymmeniä tuhansia. Vauvojen tappaminen oli järjestelmällistä puuhaa ja siihen osallistui Irlannin valtio. Tämä surullinen kertomus on fiktiivinen osa tuota surullista tapahtumaketjua. Ihmiset ummistivat silmänsä pahuudelta ja väkivallalta, joka kohdistui nuoria tyttöjä ja naisia sekä heidän vauvojaan kohtaan. Järkyttävää, mutta totta.
Sama
se mitä hän joutuisi kärsimään, se ei vastannut lähellekään sitä mitä
tyttö oli joutunut kokemaan ja mitä tällä vielä olisi edessään.
Claire Keeganin teoksessa Nämä pienet asiat tunnelma tiheni päätöksiä kohti.
Claire Keegan, Nämä pienet asiat *****
suom. Kristiina Rikman
Keltainen Kirjasto 2023
s. 114
Small Things Like These 2021
Sivumääräänsä suurempi, taidokkaasti kirjoitettu teos, joka piti mielenkiinnon vireillä alusta loppuun ja jonka luin yhdellä istumalla joskin pysähtyen välillä miettimään, mutta malttamatta laskea käsistäni.
VastaaPoistaLaadulla on kirjoittajansa kuin myös suomentajalla eli Kristiina Rikman tekee jälleen kerran takuvarmaa jälkeä. Todellinen edukseen poikkeava helmi syksyn runsaassa kirjatarjonnassa!
Oli kyllä aihepiiriltään rohkeaa ja riipaisevaa tekstiä, joka piti otteessaan. Emma Donoghuen teos Tähtien tahto sijoittuu Ensimmäisen Maailmansodan Dubliniin. Siinä myös sama aihepiiri ts. kerrotaan näistä lapsista, jotka syntyvät aviottomina ja mitä kirkko tekee heille. Kerrotaan myös mitä tapahtui äideille, jotka synnyttivät aviottomia lapsia.
Poista