Aikuisena aloin kirjata muistiin historian naisia ja heidän tarinoitaan. En etsinyt maailmanhistorian vaikutusvaltaisimpia naisia – etsin mielenkiintoisia, hurjia, erikoisia ja jänniä naisia. Naisia, jotka veivät tiedettä eteenpäin valtavin harppauksin ja samalla harrastivat uhkapelejä ja pitivät läjäpäin rakastajia. Naisia, jotka keräsivät suuren omaisuuden tiedustelemalla sijoitusohjeita hengiltä ja asettuivat sitten ehdolle Yhdysvaltain presidentiksi. Naisia, jotka johtivat maailman mahtavinta merirosvoarmeijaa. Naisia, joista pitäisi tehdä elokuvia, mutta joita ei edes mainittu historiantunneilla.
Maria Pettersson kirjoittaa tietoteoksessaan Historian jännät naiset todella mielenkiintoisista naisista tuhansien vuosien takaa aina 1900-luvulle asti. Historia on kirjoitettu ja opetettu kouluissa miesten silmin kuvattuna ja unohdettu naiset melkein kokonaan. Naiset ovat kautta historian kirjoittaneet kirjoja ja runoja, säveltäneet musiikkia ja maalanneet tauluja, mutta heidän taiteensa on laitettu heidän isiensä ja veljiensä nimiin. Naiset on pimitetty, heidän taitonsa on piilotettu, heitä on aliarvioitu ja heidät on unohdettu. Heistä ei ole kirjoitettu, eikä puhuttu.
Maria Pettersson on ollut aina kiinnostunut historiasta, samoin minä. Olin itsekin pettynyt siihen, että historiantunneilla koulussa ei puhuttu naisista mitään. Vaikka miesopettajani olivat erittäin kivoja ja taitavia opettamaan historiaa, kaipasin kovasti historiankirjojen sivuilta tietoa historiallisista naisista. Missä naiset olivat?
Etsin edelleen historiallisia naisia. Olen lukenut mm. Mia Kankimäen mainiot historiaan liittyvät matkakirjat, joissa kerrotaan historiallisten naisten elämästä mm. japanilaisesta kirjailijasta Sei Shõnagonista, joka eli hovinaisena 900-luvun Japanissa ja kirjoitti hovista ja omasta elämästä Tyynynaluskirjan (Makura no sõshi). Historiallisten naisten etsintään tarvitaan aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.
Voisin sanoa, että voimaannun jokaisesta tarinasta, joka kertoo
historiallisista naisista, sillä me naiset olemme jatkumo. Me olemme
synnyttäneet kaikki ihmiset historiassa ja nykyisyydessä ja tulemme
synnyttämään myös tulevaisuudessa. Ja siihen jatkumoon tarvitaan myös miehiä. Tosin tästä kirjasta löytyy aika monta naista, jotka erosivat miehistään. Yhdysvaltalaisen Elizabeth Packardin (s.1816) mies sulki hänet mielisairaalaan mielipiteidensä vuoksi, joten Elizabeth joutui taistelemaan mielisairaiksi diagnosoitujen ja aviovaimojen oikeuksien puolesta ja sai kahdessa osavaltiossa vuonna 1869 vaimoille oikeuden omaisuuteen ja lasten huoltajuuteen.
Tämän päivän koululaisille on jo itsestään selvää, että naiset ovat politiikan huipulla, hakeutuvat presidentiksi, pääministeriksi ja muihin tehtäviin, joissa ollaan vallan huipulla päättämässä yhteiskunnan asioista. Maria Pettersson kertoo kirjassaan mm. 1700-luvulla eläneestä Anne-Josèphe Théroigne de Mèricourtista, joka eli kiihkeästi vallankumouksen vuosina, toimi kurtisaanina, luki paljon ja oli kiinnostunut politiikasta. Mèricourt ajoi mm. naisten äänioikeutta ja kirjoitti poliittisia artikkeleita, mutta ei päässyt naisena puhumaan kokouksissa. Vankilassaolon jälkeen hän vaati, että naiset saavat kantaa aseita ja vaati amatsonien pataljoonan perustamista. Ympäri Ranskaa perustettiinkin naisten taisteluyksiköitä ja huomattiin, että kansalliskaartissakin oli ollut yli 100 naista miehiksi pukeutuneena.
Naiset ovat olleet sodissa mukana muuttamassa historian kulkua. He ovat olleet mukana lopettamassa orjuutta, vapaustaistelijoina, vastarintatoiminnassa ja vakoilussa. He ovat joutuneet pahoinpitelyn kohteiksi, kidutetuiksi ja vankilaan toimintansa vuoksi. Riiassa vuonna 1891 syntyneestä Maria Pariisilaisesta tuli Venäjän ensimmäinen naisteologi ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari. Hän auttoi juutalaisia pakoon ja toimitti vangeille ruoka-apua. Lopulta hänet ilmiannettiin ja hän joutui Auschwitziin, jossa eli lähes kaksi vuotta. Hän meni kaasukammioon erään tapettavaksi määrätyn naisen sijasta. Maria Pariisilainen julistettiin pyhäksi vuonna 2004.
Kirjassa kerrotaan myös kahdeksasta naisesta, jotka toimivat toisen maailmansodan aikana keskitysleireillä vartijoina, sairaanhoitajana, vartijoiden päällikkönä ja johtajana. Naisvartijoiden päällikköä Anna Kleinia syytettiin vankien huonosta kohtelusta ja kaasukammiotuomioista. Todisteiden puuttuessa hänet vapautettiin.
Naiset ovat kautta historian tehneet rikoksia esim. kolumbialainen huumeparonitar Griselda Blanco oli julma tappaja ja upporikas bisnesnainen, joka murhasi kolmen miehensä lisäksi noin 200 muuta henkilöä. Kirjassa kerrotaan myös naispuolisista merirosvoista, joista Cecilia Vaasa, Kustaa Vaasan tytär, sai 1500-luvulla kuuden pojan äitinä laillisen kaappariluvan, jolla sai luvan kaapata hollantilaisia ja englantilaisia aluksia, ja jopa tanskalaiset laivat saivat varoa tuota naispuolista kuninkaallista merirosvoa.
Maria Petterssonin tietoteos Historian jännät naiset kuvaa naisten elämää erilaisissa olosuhteissa kautta historian. Ihmiskunta on selvinnyt läpi orjuudet, sodat, keskitysleirit, taistelut, rikokset, pandemiat, vallankumoukset, etniset puhdistukset jne. ja naiset ovat olleet aina niissä mukana. Historian jännät naiset avasi oven näille historiallisille naisille. He tulivat näkyviksi ja heidän saavutuksensa ja tekonsa, oli ne sitten hyviä tai pahoja, tulivat lukijoiden tietoisuuteen. Tämän kirjan olisin halunnut lukea jo yläkouluaikana. Kirja on supermahtava.
Maria Pettersson,
Historian jännät naiset *****
Atena 2020
s. 495 + kuvia + kuvalähteet + kirjallisuutta
Tietokirja
Tämä on minulla vielä kesken. Nautiskellen olen lukenut ja ihastellut: upea teos.
VastaaPoistaTosi upea teos ja perusteellinen ja laadukas tietoteos. Minäkin luin kirjaa iahstellen. Piti kuitenkin lukea aika nopeasti, kun kirjaan oli paljon varauksia. Voisin ostaa kirjan itselleni ja lukea hitaammin.
PoistaTämän kirjan haluan ehdottomasti lukea! On kyllä jokseenkin harmillista, että naiset ovat jääneet/on jätetty niin paitsioon historiassa(kin). Toivottavasti peruskoulun historiassa on asia otettu huomioon ja skaalaa laajennettu. Muistan nimittäin itsekin, ettei historiantunneilla paljon naisia esiintynyt paitsi korkeintaan puolisoina pikaisesti mainittuina.
VastaaPoistaMaria Pettersson luetteli kirjassa ne naiset, jotka minullekin oli jäänyt mieleen historian tunneilta. Historia oli yksi lempiaineistani ja luin heti kannesta kanteen, kun sain uuden historiankirjan. Turhaan hain niistä naisia. Niinpä olen lukenut tosi paljon elämäkertoja ja muistelmia naisista.
PoistaTämä kirja tuo esille pienen määrän naisia ja historia on esittänyt tuhansia ja taas tuhansia miehiä.
Elämäkerroissa julkaistusta kirjoista suurin osa kertoo miehistä ja kysyn edelleen, että miksihän, vaikka naiset lukevat suurimman osan julkaistuista kirjoista.
Tämä oli kertakaikkiaan mainio kirja. Paljon tietoa näistä uskomattomista naisista.
VastaaPoistaNiin oli, samaa mieltä. Tämä olisi kiva olla omassakin hyllyssä. Tämä on hyvä kirjalahjavinkki.
PoistaHyvä naiset! ❤️ Joku kumma luonnonlaki siinä kai takana kun naisia ja heidän suorituksiaan ja urotekojaan vähätellään. Ei ole tavatonta sekään että mies ottaa kunnian ja jättää naisen mainitsematta kokonaan. Ja kamala älinä kun nainen tekee jotain väärin.
VastaaPoistaHieno postaus luettavaksi itsenäisyyspäivän aamuna. Kiitos tästä. 🇫🇮
Minusta tuo vähättelykulttuuri vaikuttaa edelleen Suomessakin. Esim. nykyinen hallitus sai heti vähätteleviä nimityksiä, koska siinä on paljon naisia. Hienosti ovat toimineet ja ympäri maapallon ovat saaneet kannustusta, mutta valitettavasti omassa maassa vähätellään. Joissakin maissa naisen asema on todella huono ja alistettu tänäkin päivänä, joten edelleen olisi paljon tehtävää tasa-arvon puolesta.
PoistaKiitos Rita kommentistasi. Hyvää itsenäisyyspäivää. 🇫🇮
Hyvää & rauhallista itsenäisyyspäivää!💙
VastaaPoistahttp://jasukuvaa.blogspot.com/
Kiitos Jasmin 💙
PoistaHyvää itsenäisyyspäivää. 🇫🇮
On tosi jännä, miten historiankirjoista usein puuttuu puolet väestöstä eli naiset. Ihan kuin miehet olisivat itsekseen maailmaa pyörittäneet ja naiset vaan katsoneet vierestä. Eihän se niin mene. Ihanaa, että näiden kirjojen myötä tilanne (toivottavasti) vähän tasapainottuu. Minä taidan pistää kirjan tuohon sohvapöydälle tyrkylle ja vihjailla omille pojilleni luettavaksi, kunhan se kotiutuu siskon lukuvuorolta.
VastaaPoistaKiitos Minna kommentistasi :)
PoistaHienosti kiteytit tämä puolta maapallon väestöstä eli naisia koskevan epäkohdan historian kirjoissa. Myös puolet historiasta on silloin vaiettu, kun naisista ei puhuta mitään.
Esim. Suomen uutisissa kahdella kanavalla puhutaan etupäässä Trumpista, Johnssonista tai Putinista. Mapallolla on kuitenkin 12 maassa tällä hetkellä naispresidentti, joista vaietaan. Minusta se on todella noloa. Toivottavasti historian opettajat ovat fiksuja ja tuovat esille tasa-arvoisemman maailmankuvan kuin mitä suomalaisesta mediasta saa. Aika suppealla uutisoinnilla mennään päivästä toiseen varsinkin päivän politiikassa.
Ihanaa, että tyttösi lukee tämän kirjan. Sinähän voisit vinkata pojillesi vaikka Kustaa Vaasan tyttärestä, joka seilasi merirosvona Pohjanlahdella ja kaappasi laivoja ja niillä aarteilla elätti 7 lastaan.