Nura Farah: Lumimaa

 

 

Viime aikoina Amaal oli tehnyt paljon syntiä, hän oli katsellut nuoria miehiä, heidän vahvoja käsivarsiaan, unelmoinut miehen sylistä. Ennen naimisiinmenoa kaikki koskettaminen ja romanttiset tunteet olivat syntiä. Amaal kuuli korvissaan äidin äänen. Muista tuomiopäivää, silloin kaikki syntisi luetellaan ääneen.

Nura Farahin kertomuskokelma Lumimaa sisältää neljätoista novellia. Neljätoista nykyaikaan sijoittuvaa kertomusta, joissa jokaisessa toimi päähenkilönä nuori somalitaustainen henkilö. Kun haluat lukea maahanmuuttajataustaisten nuorten elämästä, tämä kirja avaa varmasti uusia ajatuksia, pohdintoja ja näkökulmia heidän elämäänsä Suomessa, ns. tasa-arvoisessa maassa, jossa arvostetaan demokratiaa, ihmisarvoja ja ihmisoikeuksia.

Yllä olevassa lainauksessa nuori lukioikäinen Amaal osallistui vanhojen tansseihin, vaikka tanssiminen ja toisen sukupuolen koskettaminen oli syntiä. Novellista nimeltään Tanssiva perhonen nousi vahvasti ylös kodin ja koulun erot, samoin kotoa tulevan uskonnon vahva ja armoton valta, mikä nuoresta voi olla todella kurjaa. Uskonto oli kuin vangin kahle, joka huuti turmiota ja syntiä.

Häntä nolotti pyytää apua. Kun Idil oli saapunut valkoisten maahan, hän oli luullut unelmiensa toteutuvan. Että hän saisi töitä ja pystyisi lähettämään rahaa äidilleen. Toisin oli käynyt.

Novellissa Leivänpala kerrottiin nuoresta somalitytöstä, jonka turvaverkot olivat pettäneet ja hän joutui ihmiskaupan uhriksi. Valitettavaa, mutta niin totta. Myös Suomessa on ihmiskaupan uhreja, joten silmiä ei kannata ummistaa ja olla kuin ei asiasta tiedettäisi mitään. Miehet käyttävät nuorten naisten kehoja hyväkseen, toisinaan väkivaltaa käyttäen. 

"Sinun pitää esittää, niin minäkin teen. Kun tottelet heidän sääntöjään, niin joku kaunis päivä pääset kotiin", Suad sanoi myöhemmin, kun he seisoivat ikkunan ääressä polttelemassa.

"Usko minua."

Ifrah veti kunnon henkoset. Hän tunsi miten vapauden kaipuu sykki hänen kehossaan.

Novellissa Tulitte kotiin nuori Ifrah vietiin Somaliaan sisäoppilaitokseen. Koulu oli tarkoitettu lapsille, jotka olivat häpäisseet vanhempansa, eivätkä olleet vanhempiensa mielestä kunnollisia nuoria. Tämä novelli oli mielestäni todella julmaa luettavaa. Novellista tuli heti mieleeni, että kyseisten nuorten vanhemmat olivat todella karmeita kasvattajia. Ensiksikin he itse olivat vieneet lapsensa länsimaihin ja antaneet heidän kasvaa siellä. Toiseksi he itse palasivat takaisin länsimaihin sen jälkeen, kun veivät lapsensa Somaliaan lukkojen taakse. Olisivat ennemmin itse menneet takaisin Somaliaan ja eläneet siellä omassa uskossaan. Minulla nousi todellakin hiukset päässä ja karvat käsivarsissa, kun luin tätä kertomusta.

Nura Farahin kertomuskokoelma Lumimaa herätti runsaasti ajateltavaa.

Nura Farah, Lumimaa

Otava 2022

s. 206

Kertomuskokoelma