Tuijotan pimeyteen. Siellä ei ole ketään. Ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan. Vai olenko sittenkin väärässä? Olisin kovin mielelläni väärässä. Seitsemän helvetillisen vuoden jälkeen olen valmis nostamaan esiripun vielä kerran.
Ruotsalaisen Jonas Moströmin Kameleontti jatkoi psykiatri Nathalie Svenssonista kertovaa dekkarisarjaa. Aiemmin sarjasta on suomennettu Korkea taivas, Dominokuolemat ja Keskiyön uhrit. Svensson toimii rikostutkijoiden ryhmässä profiloijana, ja tällä kertaa yritettiin saada kiinni Ruotsin taidokkain murhaaja, Kameleontti eli KM, joka oli taitava näyttelemään eri ihmishahmoja.
Näyttämö on tyhjä. Yksinäinen valonheitin luo mustille lattialankuille valokeilan. Tunnen arpakuution taskussa. On aika.
Aika astua näyttämölle.
Tällä kertaa tuhatkasvoinen sarjamurhaaja jätti ensimmäisenä arpanoppansa kauneushoitolan asiakkaalle. Tietysti oli aluksi varmistettava se, että kyseessä oli sama sarjamurhaaja, joka oli vuosia aiemminkin työllistänyt rikostutkijoita, mutta päässyt pakoon.
Vastaanottohuoneen tutkimuspöydältä löydettiin vartti sitten potilas kuolleena. Hänet on todennäköisesti kuristettu, ja navassa oli kuutosta näyttävä arpakuutio.
Rikostutkijoilla alkoi olla kiire, sillä ruumiita tuli tiheään tahtiin. Kameleontilla oli kuitenkin päämäärä rikosten edetessä. Hän piti kiikarissaan Nathalie Svenssonia, joka epäili Kameleontin olevan hänen entisen potilaansa.
Tervetuloa peliin! Arpa on niin sanotusti heitetty. Pian pikku ryhmänne pienenee yhdellä.
Jonas Moströmin Kameleontti oli pelottavan taitava näyttelijä ja koreografi, joka vei rikostutkijat sinne minne halusi.
Jonas Moström, Kameleontti
suom. Laura Kulmala
Gummerus 2021
s. 452
Kameleonten 2020
Nathalie Svensson -dekkarisarja 4
Dekkariviikon vetäjänä toimii Kirsin Kirjanurkka-kirjablogi. Kuvan on tehnyt Niina Yöpöydän kirjat-kirjablogista.
Moströmiä en ole lukenut, mutta profiloijan näkökulma vaikuttaa kiinnostavalta.
VastaaPoistaTämän sarjan kolme ensimmäistä kirjaa on julkaistu suomeksi äänikirjoina, joten en ole niitä lukenut enkä kuunnellut. Tämä kirja oli tosi jännä.
PoistaJonas Moström on mennyt ihan ohi. Joskus kun pystyn taas lukemaan jotain hurjempaakin, voisin kokeilla näitä kirjoja.
VastaaPoistaMiehet kirjoittavat yleensä rajumpia dekkareita, joten tässäkin on useampi murha. Niillä ei onneksi mässäillä.
Poista