Maapalloa pitäisi kutsua vesipalloksi.
Meret peittävät suuren osan kotiplaneetastamme ja muka kuivalla maallakin vettä
on kaikkialla. Syysmyrskyissä sadevesi piiskaa katuja, talvella lumi ja jää
kuorruttavat maiseman. Vesi virtaa ihan joka rakoon ja purskahtaa esiin maan
sisältä. Se kuljettaa lämpöä mukanaan ja kovertaa reitin mihin haluaa. Vesi on hyvin omapäinen ja yleisyydestään
huolimatta oikeastaan tosi kummallinen aine. Läpinäkyvä, hajuton ja mauton
neste – sehän kuulostaa naamioidulta taikaliemeltä.
Näin
alkaa Laura Ertimon kirjoittama ja Satu Kontisen kuvittama Vesi, kirja maailman tärkeimmästä aineesta, tietokirja lapsille ja nuorille, mikä ettei aikuisillekin
sopiva tietokirja, aina sitä on hyvä muistuttaa mieliin asioita mitkä liittyvät
veteen. Ilman vettä meitä ei olisi olemassakaan, joten vettä kannattaa kohdella
hyvin. Maapallolla oleva vesi on kiertänyt äärettömän monta kertaa miljardien
vuosien aikana. Puhdas vesi ei ole kuitenkaan joka maassa itsestään selvä asia.
Vesi teos on jaettu neljään yläotsikkoon.
Ensimmäisenä on Planeetta, jossa
käsitellään mitä vesi oikein on ilmiönä. Luonto
kappaleessa matkataan aavikoilta syvänmeren hautoihin. Ihminen kappaleessa pohditaan yhden lajin vesileikkejä tarkoittaen
tietysti ihmistä. Sukellus
kappaleessa pohditaan mm. Mistä planeetta sai värinsä tarkoittaen tietysti
maapalloa, joka on yksi planeetta avaruudessa. Jokainen sivu on kuvitettu
ihmeellisen kauniisti, suorastaan mielikuvitusta värisyttävällä tavalla. Jotta
lukeminen olisi vielä kiinnostavampaa, mukana on jopa sarjakuvia, joissa
seikkailevat Aallotar ja Olomuotoprinsessa.
Aallotar haluaa, että asiat maapallolla
sujuvat luonnon ehdoilla. Vesi on tärkein elementti kaikista, ja sitä Aallotar
suojelee loppuun saakka. Hänen työtään häiritsee tyyppi, joka tuntee fysiikan
lait ja jonka toimilla on välillä katastrofaalisia seurauksia… nimittäin…
Olomuotoprinsessa.
Kirja
on kirjoitettu ja kuvitettu siten, että tietoa on pehmennetty hieman fantasian
ja mytologian avulla, sillä mukaan on otettu myös historiaa ja tulevaisuutta,
joista emme todellakaan tiedä kaikkea, eikä jääkaudesta ole tallennettua
tietoa. Tulevaisuudesta voidaan ennustaa paljonkin, mutta sekään ei ole
faktatietoa. Ilmasto on lämmennyt paljon nopeammin kuin sitä on ennustettu ja
arktiset jäänapamantereet sulavat yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Silti maapallon maat
pyrkivät pois ilmastosopimuksesta, joka takaisi luonnolle paremmat oltavat ja vesistöille puhtaampia olosuhteita esim. niissä eläville
kaloille. Nythän merillä lilluu saaren kokoisia muovilauttoja ihmisten
saastuttamisen vuoksi. Muovi menee kalojen sisälle ja sitä kautta ihmisiin.
Luontoa ja vesistöjä ei pitäisi saastuttaa, koska olemme vedestä riippuvaisia.
Ihminen on toimillaan hävittänyt elämää, eläimiä ja kasveja maapallolta,
valitettavasti. Maapallo oli täällä ennen ihmistä ja se jää tänne ihmisten jälkeen,
ehkä ei enää niin kauniina ihmisten saasteiden jälkeen. Vielä nyt se hohtaa
avaruuteen kauniin sinisenä.
Maa, juuri sopiva asuinpaikka meille, aivan
yksin valtaisassa tyhjyydessä. Tästä meidän on pidettävä hyvä huoli.
Laura Ertimo, Vesi,
kirja maailman tärkeimmästä aineesta *****
Kuvitus Satu Kontinen *****
Myllylahti 2017
s. 152
Tietokirja lapsille ja nuorille
Katjan bloggaus
Kian bloggaus
Voisikohan tämän upean kirjan postittaa eräälle suurvallan itsekkäällä ja lyhytnäköiselle johtajalle?
VastaaPoistaOn se vain niin väärin, että sen piti erota ilmastosopimuksesta ja valtava kaasuputki kulkee alkuperäisasukkaiden asutusten läpi. Aika katastrofaalinen johtaja.
PoistaMinusta tämä teos on liian upea kyseiselle johtajalle. Tämä teos on ansainnut paikkansa sitä arvostavien lukijoiden luona :)
Ihanaa, että löysit tämän kirjan. Se on niin kaunis, fiksu, oivalluksia tarjoava.
VastaaPoistaOlet niin oikeassa Katja <3
PoistaKirjassa on niin paljon katseltavaa ja luettavaa. Onneksi siinä on myös kerrottu jätevesistäkin, sillä vesistöjen puhtaanapito on meille kaikille elintärkeää. Jostakin syystä Suomessakin on alettu lipsua vesistöjen puhtaanapidosta kauas menneisyyteen, kun ei ollut vielä puhdistuslaitoksia. Todella tärkeä kirja <3 ja kaunis <3