lauantai 5. lokakuuta 2019

Hyppe Salmi: Aaltoja ja asiattomuuksia


Tänään riisuin paidan uudelleen, kun olin juonut toisen kahvikupillisen. Ehdin ensin veikata helteen olevan tulossa, kun ymmärrys iski. Miten en ollut tajunnut? Hiki. Kuumuus. Ärtymys. Kuumat aallot? Sitäkö tämä oli? Vaihde-vitun-vuodet.

Hyppe Salmen riemastuttava esikoisteos Aaltoja ja asiattomuuksia räjäyttää potin. Naisen elämästä suoraa eikä väärää tekstiä, kerrankin kaikki menee niin kuin pitääkin. Eihän sitä kukaan tunnusta, että vaihdevuodethan ne ovat iskeneet kiinni. Ei suinkaan Aaltoja ja asiattomuuksia kirjan päähenkilökään tunnusta, että näin on näreet ja näppylät, vaihdevuodet, ei voi olla totta. Ihana, että joku kirjoittaa niistä ja vieläpä hyvin aidosti ja hauskasti. Tätä kirjaa ei kannata lukea ryppy otsalla ja pinna tiukalla, ehei. Tämä kirja luetaan niin, että revetään jatkuvasti nauramaan, vaikka hiki valuu. Ei muuta kun otsa kuivaksi ja tarina jatkuu. Rimman seurassa ei tule aika pitkäksi, sen takaan.

Olin ajatellut että vaihdevuodet alkaisivat, kun olisin valmis. Kun olisin elänyt, kokenut, valloittanut maailman. Sitten kun olisin elänyt koko naiseuteni, elämäni, käyttänyt vuoteni ja täyttänyt vuoteeni. Silloin olisin valmis seuraavaan elämänvaiheeseen, vetäytymään vähitellen, väistymään ja antamaan tilaa toisille.

Tähän uuteen elämänsaumaan Rimma oli eronnut pitkästä avioliitostaan ja muuttanut pienempään asuntoon koiransa Rumban kanssa. Tyttö ja poika asuivat jo omillaan. Nyt oli aikaa harrastaa, matkustaa ja tehdä kaikki se mistä oli haaveillut, mutta kun. Mutta kun oma koti oli niin kiva paikka, että siellä halusi vain olla. Voisihan sitä vaikka uudistaa suhteita entisiin kavereihin ja laittaa seuranhakuilmoitus Tinderiin. Näihin ratkiriemukkaisiin tutustumisjuttuhin tutustut Rimman seurassa kirjan sivuilla.

Minun parisuhdehaukeni on se, että en olisi kenenkään mielestä kiinnostava. Että olen vanha lahna, piikikäs ja puinen, kelvollinen vain minkinrehuksi..

Naisen elämä ja miksei myös miehen elämä voi olla hankalaa ja kummallista. Tässä kirjassa vatvotaan Rimman elämää ja niitä hankaluuksia mitä eteen on sattunut tässä elämänvaiheessa, kun viisikymmentä vuotta kolkuttelee ikävästi ovella. Kirjan teksti naurattaa tai ainakin hymyilyttää, mutta eihän se suinkaan ihmisestä, jolla on hankala vaihdevuosi päällä, tunnu mukavalta. Hyppe Salmi on kirjoittanut onnistuneesti uudenlaisen näkökulman vaihdevuosi-ikäiselle naiselle.

Viiskyt voi olla uusi kolkyt, mutta perseestä se silti on.

Hyppe Salmi, Aaltoja ja asiattomuuksia
Tammi 2019
s. 257

2 kommenttia:

  1. Hiki on, ja näin on näppulät, mutta mitä siitä - se kuuluu elämään, ja myös mieheni vanhenee, ihmettelemme ilmiöitämme samaa tahtia. Yksin ponnistaville toivotan voimia ja uskoa siihen, että kumppani löytyy. Miksei löytyisi? Höpönhöpöä ja itsekästä tuo itsemollaaaminen. Kun kiinnostuu muista, on itsekin kiinnostava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Arja mehän vanhenemme kaikki. Just tapasin yhden nuoruudenaikaisen tutun kirjamessuilla, enkä olisi tuntenut häntä, mutta hänellä oli oma myyntikojunsa siellä. Hiukan aikaa seurasin ja sitten tunnistin.
      Uskoisin, että parisuhteessa ei vanheneminen tunnu niin vaikealta, kun näkee parinsakin vanhenevan siinä vierellä.
      Uskon kuitenkin, että tykkäät tästä kirjasta. Rimma on hyvä henkilöhahmo, jolle sattuu ja tapahtuu. Ja onhan vaihdevuosista puhuminen/kirjoittaminen tabu, josta on hyvä kirjoittaa näkökulmia auki.

      Poista