Tytön
nimi on Hester, vai onko se kuitenkin Hani, niin kuin äiti sanoo? Vai Hanna,
mummon pikku kaima?
Juuri
nyt hän ei muista sitä itsekään.
Tiina
Laitila Kälvemarkin H2O kertoo Hesteristä, jolla on useampi
sivupersoona. Sivupersoonat kehittyvät yleensä, kun lapsi traumatisoituu
lapsuudessa. Hester haluaa aikuisena tietää mitä lapsuudessa oikein tapahtui,
sillä hän ei kykene sitä itse muistamaan, mutta joku sivupersoonista sen
muistaa. Kirja on erittäin kiinnostava psykologinen teos. Kirjan teksti on uskomattoman
kuvailevaa, jopa runollista, johon olen rakastunut jo aiemmissa kirjailijan
kirjoissa. Teksti kietoo puoleensa ja tämän kirjan tarina oli minua
kiinnostavasta aihepiiristä. Matka Hesterin sisimpään, muistoihin ja siihen
mistä kaikki hankaluudet alkoivat.
Hän
keskittyy seinäkelloon, sen tikitys hyppää hänen sisäänsä, tärisyttää rintaa ja
mahaa ja takapuolta.
Seitsemäntoista,
kuusitoista,
minuutit
marssivat eteenpäin sivuilleen vilkuilematta. Tyttö ei halua kadottaa niitä
enää. Aiemmin päivällä hän hukkasi kokonaisen tunnin, mummon luona
Keskuspuiston talossa. Kello oli yhtäkkiä kolme, vaikka se oli juuri ollut
kaksi, eikä hän tiennyt mitä välissä tapahtui.
Mitään
hyvää se ei voinut olla, koska tuntui kuin sydämen päälle olisi lastattu kaikki
Tuhannen ja yhden yön sadut.
Hesterin
koko elämä on ollut levotonta vanhempien vapaan elämäntavan vuoksi. Vanhempien
epävakaus korostui mummon tiukan kurin vastakohtana. Kirjan luettuani mietin,
että Hesterin äiti oli varmasti joutunut elämään tiukassa kurissa ja nuhteessa lapsuudessaan ja nuoruudessaan,
joten irti päästessään, hän halusi elää aivan toisenlaista elämää. Se taas
kostautui Hesterille. Tämä perhe eli sukupolvien yli jatkuvassa suhteet
tulehduttavassa käytöskierteessä. Mietin jopa mummon elämää, joka oli ollut
aina luultavasti aika tiukasti moralisoitua.
Tämä
kirja herätti valtavasti ajatuksia mielenterveydestä, väkivallan eri
muodoista, perheenjäsenten välisistä suhteista ja sitten vielä lasten
kaltoinkohtelusta. Mikä ajaa ihmiset kohtelemaan kaltoin lapsia, jotka eivät
pysty puolustamaan itseään? Usein kaltoinkohtelun seurauksena ovat käytösongelmat
ja mielenterveysongelmat, kuten tässäkin kirjassa havaitaan. Hester yritti
hallita sivupersooniaan, mutta näillä oli omat keinonsa pitää Hester
hallittuna.
Kirjan
nimi H2O ei siis kerro vedestä. Vesi oli Hesterin eräs keino pitää mielensä
hallittuna. Veden alla hän pystyi kontrolloimaan mielensä epätasapainon. Koskettava
tarina traumatisoituneesta henkilöstä.
Tiina
Laitila Kälvemark, H2O
Wsoy
2020
s.
263
Tiina
Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät
Tämä on todella kiinnostava romaani. Sivupersoonat ovat aihe, josta moni ei paljon tiedä, en minäkään. Järkyttävää, mitä kaikkea traumatisoituminen voi tehdä ihmiselle. Muutenkin minun pitäisi vihdoin tutustua Laitila Kälvemarkin kirjoihin.
VastaaPoistaSama juttu, en tiedä sivupersoonista mitään, mutta uskon, että se voi olla aika piinaavaa, kun ei tiedä mitä sivupersoonat ovat tehneet.
PoistaTämä on aiheeltaan kyllä hyvin kiinnostava. Perheen ja mielenterveyden teemoihin liittyviä ajatuksia herättää paljon.
VastaaPoistaKirjailija on löytänyt kiinnostavan aiheen. Mielenterveydelle ongelmilla on usein pitkät juuret lapsuuteen. Niin tässäkin kirjassa.
PoistaPidin tästä kirjasta. Kiinnostava aihe ja kaikki se, kuinka jokin asia vaikuttaa tulevaisuuteen.
VastaaPoistaSama juttu, pidin kirjasta, vaikka päähenkilön lapsuuden traumat olivat kauheita.
PoistaTämä oli taidokas kirja, paljon mietittävää myös, sen verran arvoituksellista. Hyvää juhannusta Mai.
VastaaPoistaKiitos Riitta ja hyvää juhannusta sinulle :)
PoistaTosiaankin, tämä kirja on taidokas ja arvoituksellinen, olen samaa mieltä kanssasi. Lapsuuden traumat voivat olla ikäviä ja aiheuttaa ongelmia.