sunnuntai 13. syyskuuta 2020

Terhi Kokkonen: Rajamaa




Jos Karo ei olisi ollut niihin aikoihin niin syvästi vihainen itselleen, olisi hän saattanut nähdä Ristossa muutakin kuin päälle liimatun tasapainoisuuden ja tyhjästä rakennetun empatian. Mutta hän oli.

Terhi Kokkosen esikoiskirja Rajamaa sijoittui talviseen Lappiin. Keski-ikäinen pariskunta, Karoliina ja Risto, olivat kiertäneet Lappia ja lopulta ajaneet autokolarin. Kumpikin oli sekaisin kolarista, mutta heille itselle ei käynyt pahemmin. Paikallisen hotellin lääkäri pystyi antamaan ensiavun ja laittamaan murtuneet osat paikoilleen. Kyse oli ennemminkin psyykkisistä vaurioista kuin fyysisistä. Ja ne psyykkiset vauriot olivat syntyneet vuosia aiemmin.

Ja Riston jokainen imarteleva sana voiteli ruostunutta ja yksin jäänyttä sielua niin että lopulta Karo kuvitteli, ettei ollut edes mahdollista elää ilman sitä saatanallista öljyä.

Pariskunta jäi hotellille viikoksi. Viimeisiään vetelevä parisuhde oli tullut tiensä päähän. Lopullinen niitti tilanteeseen tuli vaimolle, kun hän kuuli onnettomuudesta silminnäkijän kuvauksen, se poikkesi liian paljon miehen versiosta. Karo itse ei muistanut kuin pätkiä. Kirjan tarina on hyvin tiivistunnelmainen psykologinen kertomus pitkästä parisuhteesta, josta kumpaistakaan osapuolta ei voi kuvata miellyttäväksi persoonaksi.

”Etkö sinä näe miten huonosti minä voin? Etkö sinä välitä?”

Terhi Kokkosen Rajamaa kuvasi parisuhteen lopullista kriisiytymistä. Jotkut parit eroavat sovussa, toiset vähemmän sovussa ja osa pareista ajautuu peruuttamattomiin tekoihin. Sitä ennen on menossa eroon johtava aika, rajamaa. Lopulta raja tulee vastaan, ja aviopari päätyy eroon. Kirjassa kuvataan viimeisiä päiviä ennen rajaa, joka johtaa eroon. Voin sanoa, että tämän parin olisi pitänyt erota ajat sitten, sillä sen verran tukalat paikat kirjassa on.

Terhi Kokkosen esikoiskirjasta tuli mieleeni David Vannin teos Kylmä saari. Kirjassa aviopari lähti syksyiselle saarelle rakentamaan kesämökkiä, mutta rakennusurakka muuttui myrkylliseksi avioliittodraamaksi. Tämä Alaskaan sijoittuva avioliiton viimeisiä päiviä kuvaava kirja piti minusta kiinni kynsin hampain. Sitä rakkautta oli kuitenkin ollut alkuvaiheessa ja nainen halusi pitää avioliiton kulissit pystyssä. Rajamaa kuvasi avioliittodraamaa. Karo muisteli jossakin vaiheessa niitä onnellisia päiviä, jotka usein unohtuvat ongelmien alle. Rajamaasta löytyy myös muita kertojia kuin Karo, mutta heihin voit tutustua kirjan sivuilla.
Rajamaan tihentyvä jännitystunnelma koukutti.

Terhi Kokkonen, Rajamaa
Otava 2020
s. 191
Esikoiskirja
Avioliittodraama
Lappi
Talvi

David Vann: Kylmä saari

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa kiinnostavalta tihentyvine jännitystunnelmineen. Myös tuota Kylmää saarta minulle on muistaakseni joskus suositeltu. Pitäisi tutustua näihin molempiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, jos avioliittodraamat kiinnostavat. Kokkosella on aika räväkkä kirjoitustyyli, josta tykkäsin.
      Vannin kirja on mahtava. Varsinkin alaskalaiset luontokuvaukset ovat erittäin upeita.

      Poista
  2. Kiitos esittelystäsi!
    Minulla tämä jäi kesken. Ja taitaapa jäädä lopullisesti, kun ei nuo erodraamat kiinnosta... Toivottavasti Terhi kuitenkin jatkaa kirjoittamista ja pääsemme lukemaan lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu :)
      Tämä erodraama on luonteeltaan jopa trillerimäinen. Erot ovat luonnollinen osa parisuhteita. Joskus ne erot menevät liiallisuuksiin, niin tässäkin tarinassa. Tarina sijoittuu Lappiin, josta annan plussaa.
      Terhi Kokkosella on kyllä väkevä ote, josta tykkäsin tosi paljon. Sellaista lisää. Antaa paukkua vaan.

      Poista