Hän pidätti hengitystään, seisoi hiljaa paikoillaan. Ajatukset sinkoilivat mielessä kuin villit linnut. Ensin näkyviin tuli hanskan peittämä käsi, sitten tumma käsivarsi, siluetti jota hän ei tunnistanut. Hän katsoi näkyä hämmentyneenä, kunnes ymmärsi.
Ruotsalaisen Mari Jungstedtin dekkari Pimeys keskellämme jatkaa komisario Anders Knutaksesta kertovaa Gotlanti-sarjaa. Knutas on töissä Gotlannissa, joten kirjan rikokset tapahtuivat siellä. Oli kesä ja käynnissä oli Gotlannin ympäripurjehdus. Eräs osallistujavene joutui lopettamaan kisan ja rantautumaan, jolloin he löysivät ruumiin rantavedestä. Selvää oli heti, että oli tapahtunut rikos.
”Sinä saatanan juoppo, senkin haaska, sinä kirottu noita. Minä vihaan sinua, tiedäthän! Painu helvettiin! Minä tapan sinut!”
Yllä oleva lainaus oli tarinan menneisyydestä, jota oli mielenkiintoista lukea ja miettiä itsekseen, mitä oikein oli tapahtunut menneisyydessä, ja kuka kirjan henkilöistä oli rikollinen. Mikä liittyi mihinkin? Kirjassa ei ole montaa henkilöä, joten kuvio kehittyi heidän ympärilleen. Onneksi yksi tärkeimmistä juonikuvioista avattiin vasta aika myöhään, joten tarina ei ollut liian helppo ratkaista. Tykkään siis itsekin pohtia lukiessa, että kuka oli murhaaja ja miksi hän teki rikoksen?
Anders Knutas on yksi sympaattisimmista dekkarihahmoista mitä tiedän. Hän voisi jo jäädä eläkkeelle poliisintyöstään, mutta sitten hän ei tietäisi mitä tekisi. Työ on aina ollut hänelle tärkeintä elämässä. Knutas seurusteli kollegansa kanssa, mutta ex-vaimo kävi sekoittamassa aiemmissa kirjoissa pakkaa. Niinpä Knutas sai tässä kirjassa mietiskellä seurustelukuvioitansa ja sitä mitä oikein halusi elämältään.
Ruotsalaiset kirjailijat ovat huomanneet, että Gotlanti sopii hyvin rikospaikaksi. Anna Janssonin Maria Wernistä kertova dekkarisarja sijoittuu myös Gotlantiin. Gotlannissa on vietetty vuodesta 2015 asti dekkarifestivaalia, jonne olisi kiva joskus mennä. Haluaisin siis vierailla Gotlannissa. Toivon tietysti, että siellä ollessani olisi suht rauhallista, eikä rikoksen uhreja löytyisi eriskummallisista paikoista.
Mari Jungstedtin Pimeys keskellämme on viihtyisä kesädekkari Gotlannista.
Mari Jungstedt, Pimeys keskellämme
suom. Emmi Jäkkö
Otava 2018
s. 319
Ett mörker mitt ibland oss 2018
Mari
Jungstedt: Kevään kalpeudessa
Mari Jungstedt: Hiljaisuuden hinta
Mari Jungstedt: Vaarallinen leikki
Mari Jungstedt: Joka yksin kulkee
Kiitos kirjan esittelystä. Nyt sain taas uuden dekkarivinkin, eli yhtään Jungstedtia en ole lukenut. Vaikuttaa hyvin kiinnostavalta jo senkin vuoksi, että tapahtumat sijoittuvat Gotlantiin.
VastaaPoistaTässä dekkarisarjassa on jo aika monta kirjaa ilmestynyt, joten lukemista riittää. Aika rauhallinen paikka tuo Gotlanti, mutta kesäaikaan on paljon turisteja. Gotlanti on kiva kirjamiljöö.
PoistaKuulostaa kiinnostavalta! Viihtyisät dekkarit miellyttävät aina.
VastaaPoistaLuin lapsena ratsastuskirjoja, jotka sijoittuivat Gotlantiin. Historiallisia paikkoja ja luonnonkauneutta.
Lainaus kirjasta jäi pyörimään kielelläni: "...Minä vihaan sinua, tiedäthän!..." Suomalainen ei varmaan sanoisi noin. Vai mitä mieltä olet? Muuten käännös näyttää tyylikkäältä.
Tunnelmallista viikonloppua!
P.S. Maskien käytön harvinaisuutta ihmettelen minäkin.
Gotlannissa meri on tosi lähellä joka puolella saarta ts. merellinen ympäristö. Kirjassa käydään yöuinnilla, viihdytään mökeillä, kunnes...
PoistaOlen kyllä sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitsisi kääntää suomeksi. Du vet. Tiedäthän, että vihaan sinua. Vihaan sinua riittäisi. Kirjasta löytyi kyllä muitakin käännöskukkasia ja liikasanoja, mutta ne eivät aina haittaa minua. Kunhan juoni vetää hyvin ja henkilöhahmoissa on kiinnostavia persoonia, niin kirja on hyvä.
Tunnelmallista viikonloppua :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista