maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kevään kalpeudessa


 





Ruotsalaisen Mari Jungstedtin dekkarisarjassa on ilmestynyt suomennettuna seitsemän kirjaa. ”Kevään kalpeudessa” on kuudes ja se ilmestyi suomennettuna 2011, vaikka alkuperäinen kirja ”Den mörka ängeln” ilmestyi Ruotsissa vuonna 2008. Jostakin syystä kestää kolme vuotta, että kirjat suomennetaan, ihmettelen sitä suuresti. Vai onko kääntäjillä liikaa töitä, who knows.

Kirjasarjan vahvuus on henkilöhahmot, jotka tulevat tutuiksi kirjojen aikana. Päähenkilö komisario Anders Knutas murrosikäisine lapsineen on turvallinen isähahmo, vaikka riitely lasten kanssa on jokapäiväistä. Rikokset selviävät Knutaksen ja hänen oikean kätensä Karinin älykkäällä yhteistyöllä, Karinin, jota Knutas ei luovuttaisi kenellekään toiselle miehelle, vaikka itse on onnellisesti naimisissa. Toinen vahva henkilöhahmo on Visbyn alueuutisten toimittaja Johan Berg, joka tekemällä tarkkoja tutkimuksia ja haistamalla palaneen käryä uutisaiheista, löytää usein ratkaisuja rikollismaailman tapahtumista, sillä niitä riittää tällä Gotlannin kauniilla saarella. Johania auttaa persoonallinen 26v. valokuvaaja Pia, jota koristavat lävistykset ja vahvat meikit, harrastuksena hänellä näyttää olevan poikaystävien kierrätys.

Kirjan alkutapahtumissa tapetaan vahingossa väärä ihminen, ja kunnes murhaaja saadaan kiinni, on kaikenlaisia vääriä tutkintalinjoja ehditty viedä eteenpäin ja taaksepäin sekalaisessa tahdissa. Murhan kohteena oli nainen, jolla ei ollut kykyjä hoitaa pieniä lapsia rakkaudella. Nainen sitoutti tiukan kurin, alistamisen ja häväistyksen siihen, että sai itse esiintyä marttyyrina, jota kaikkien hänen lasten oli palvottava. Naisen sijasta murhattiin vahingossa hänen miesystävä, vahinkojahan sattuu. Kuinka ollakaan murhaaja löytyi lähipiiristä, niin kuin tavallisessa elämässäkin usein käy.

Pidän oikein paljon kirjan alun prologista ja lopun epilogista. Kyseiset tekstit laittavat aivosolut miettimään, kuka murhaaja on ja mikä on johtanut siihen, että hän tekee rikollisen tekonsa, miksi nainen oli yritettävä raivata pois tieltä. Pidän myös dekkarisarjoista, joissa päähenkilöt pysyvät samoina. Gotlanti on tullut tutuksi kirjan sivuilta ja Mari Jungstedt viettääkin kesäkaudet siellä gotlantilaisen miehensä kanssa. Hän ammentaa siis aitoja vaikutteita aidosta murhaympäristöstä.

Tyttöjen äänet heidän takanaan. Lopettakaa nyt, päästäkää se menemään. Ota ne pirun avaimet ja juokse kotiin äidin luo. Älä vaan kuse housuihisi. He painoivat päätäni vielä viimeisen kerran ennen kuin päästivät otteensa. Saatanan epäsikiö. (Ote kirjasta Kevään kalpeudessa)

Kirjasta saadaan lukea otteita koulukiusaamisesta pahimmillaan, joten siinäkin mielessä kirja pysyttelee ajankohtaisissa asioissa, kun koulukiusaaminen on noussut työpaikkakiusaamisen kanssa erittäin mediaseksikkääksi aiheeksi. Todella epämiellyttävää, kun joutuu niiden kohteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti