Kirjasomen joulukalenteri - Puuvillatehtaan joulutarinat

 

Luukku 10

 

Oli kirkas pakkasilma. Kirkkotarhan takana erottuivat Naantalin keskiaikaisen kivikirkon korkea torni ja mustaksi tervattu paanukatto vasten pilvetöntä taivasta. Huurteiset puut hohtivat valkoisina. Keltaisella ja punavärillä maalattujen puutalojen räystäiden päistä riippui pitkiä jääpuikkoja, jotka säihkyivät auringossa.

Ann-Christin Antellin teoksessa Puuvillatehtaan joulutarinat on kolme eri aikakauteen sisältyvää joulutarinaa. Ensimmäinen niistä Loviisan tarina sijoittui Naantaliin. Oli vuoden 1865 joulunalusaika, ja merikapteenin rouva Loviisa Helin odotti miestään saapuvaksi pitkältä matkaltaan. 

Loviisa oli kotoisin Kaarinasta, ja oli saanut sydämen sivistystä pappisperheeltään. Tuota samaa sivistystä hän olisi toivonut näkevänsä myös Naantalissa, mutta ei. Pahin kaikista oli ruustinna, joka oli tuomitsemassa köyhät ja määräilemässä ketkä saivat käydä kirkossa ja ketkä eivät.

Örndahl sijaitsi päivän rekimatkan päässä Tukholmasta. Fredrik-setä oli ostanut sieltä rautaruukin myytyään puuvillatehtaansa serkulleen Turussa. Siitä oli kulunut jo kolme vuotta, kun Jenny-täti oli mennyt naimisiin Fredrik Barkerin kanssa.

Toinen jouluinen tarina Joulu Örndahlin ruukissa sijoittui lähelle Tukholmaa. Siinä kertojana toimi Puuvillatehtas-sarjasta  tutuksi tullut Martta, jonka Jenny-täti oli adoptoinut, kun Martta ja hänen veljensä jäivät orvoiksi. Tapahtumat sijoittuivat Örndahlin kartanoon ja vuosi oli 1896. Fredrik-setä oli tulossa liikematkaltaan jouluksi kotiin.

Martta oli veljineen ulkona, kun nuorin veljeksistä päätyi jokeen. Miten siinä sitten kävi, sen voit lukea tarinasta. 

Backmann käänsi auton jäiselle metsätielle, joka johti Littoistenjärven rannalla sijaitsevaan Falken suvun linnaan. Paula taittoi turkiskaulustaan ja kumartui katsomaan soikeasta sivuikkunasta ulos. Pakkanen oli kirjaillut himmeään lasiin jääharsoja, joiden lävitse näkyi, kuinka matalalla paistava aurinko lähetti metsän takaa kullanhohtoisia säteitä.

Kolmannessa joulutarinassa nimeltään Joulu Falken linnassa oli vuosi 1939. Sota-aika, jonka vuoksi verkatehtaan johtajan rouva Paula Falke oli muuttanut Littoisiin anoppinsa luokse poikansa ja isoäitinsä Jennyn kanssa. He olivat paossa Turun pommituksia.

Miehet olivat sotimassa, sekä verkatehtaan johtaja että hänen veljensä. Paulalla oli iso vastuu tehtaan toiminnasta. Tehdas tuotti kangasta sotateollisuudelle. Oli myös vastuu työntekijöistä ja heidän perheistään. Vastuun määrä nousi valtavaksi, kun pommikoneet lensivät Littoisiin juuri joulun aikaan.

Ann-Christin Antell nosti menneisyyden joulunviettotavat esille kirjassa Puuvilla-tehtaan joulutarinat.

Ann-Christin Antell, Puuvillatehtaan joulutarinat

Gummerus 2024

s. 270

 

Kiitokset Kirjasomen joulukalenterin vetäjälle, Yöpöydän kirjat -blogin Niinalle hienosta logosta ja vetovastuusta. 9.12.25 joulukalenteri avattiin Tuulevin blogissa. Huomenna kalenterin avaa Instagramissa @pikkuuset kirjat