torstai 16. joulukuuta 2021

Backman Elina: Kun jäljet katoavat

 


 

Hän katselee näkyä viimeisen kerran, nostaa yksitellen kylmät raajat kohti toisiaan, asettelee käsien alle kukat. Varmistaa, että kaikki näyttää juuri oikealta.

Elina Backmanin Kun jäljet katoavat jatkoi sujuvasti rikosten selvittelyä. Sarjan aloituskirja oli nimeltään Kun kuningas kuolee ja ihastuin ikihyväksi kirjan tunnelmiin, jossa rikokset ja rakkaus kohtasivat. Sanon heti alkuun, että tykkään tosi paljon, kun jo kirjan nimestä jo näkee, että kysymyksessä on dekkari - sarjan kirjat ovat siis erittäin hyvin nimetty. 

Paha aavistus iskee välittömästi. Asento, jossa ruumis makaa. Paikka, josta vainaja on löydetty. Hiljainen tunnelma, joka löytöpaikalla vallitsee. Tapaus ei ole mikä tahansa sattumanvarainen kuolema.

Kirjan rikostutkijoina toimivat edellisestä kirjasta tutut poliisit Heidi Nurmi ja Jan Leino. Jan ja toimittaja Saana Havas aloittivat edellisessä kirjassa seurustelun, mutta uuden murhatutkimuksen viedessä Janin aikaa, Saana huomasi, että vapaa-ajalla voisi tehdä jotakin kiinnostavaa, jotakin rikoksiin liittyvää. Niinpä hän perusti uuden podcastin. Podcastissa selvitettiin erään kadonneen nuoren miehen etsimistä.

Onko paikalla ollut joku, joka on asettanut vainajan syliin kukkia?

Elina Backmanin Kun jäljet katoavat teoksessa tutkittiin nuorten miesten katoamisia, tosin loppusuoralla ruumiita tuli muutama lisää. Pikkusen ärsytti, kun Jan oli liian ylisuojeleva Saanaa kohtaan. Kuten edellisessäkin dekkarissa, Saanan tutkimukset liippasivat läheltä kirjan alussa löytyneen kuolleen nuoren miehen rikostutkimusta. Janin kannattaisi siis syventää keskusteluyhtettä Saanan kanssa. Yhteisten ajatusten pompottelu voisi helpottaa omiakin ajatuksia. Hassua, kun näistä henkilöhahmoista tulee aivan kuin eläviä ihmisiä, kun lukee heistä useamman kirjan.

Elina Backmanin dekkari Kun jäljet katoavat selvitti tyylikkään taitavasti rikosmaailman salaisuudet.


Elina Backman, Kun jäljet katoavat

Otava 2021

s. 426

Dekkari

Elina Backman: Kun kuningas kuolee

 

 

2 kommenttia:

  1. Backman tarjoaa lukijalleen viihdyttävää ja konstailematonta perusdekkaria kirjailijan omin persoonallisin piirtein höystettynä. Plussana myös se, että pohjatyö aloituskirjan "Kun kuningas kuolee" tutun paikkakunnan suhteen oli perusteellisesti tehty sekä poliisityön uskottava kuvaus.

    Tämä uutukainen on vielä edessäpäin, joten kiitos raottelusta;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, että minä tykkään Backmanin tyylistä sekoittaa rakkautta ja rikoksia samaan kirjaan. Enpä raota enempää kirjan tarinaa, kun et ole vielä lukenut sitä. Sen verran voin kehua, että mielestäni mennään yhtä uskottavilla linjoilla kuin eka kirjassakin.
      Lukuiloa :)

      Poista