Mutta nyt taidan kertoa teille joulusta 1913, oijoi miten kauan siitä on! Minä olin silloin kuuden vanha, veljeni Gunnar oli seitsemän ja kävi jo koulua, Stina vasta kaksivuotias eikä Ingegerd, iltatähti, ollut vielä syntynytkään.
Jouluaattoon on vielä kolmetoista päivää jäljellä. Sitä ennen on vielä kaikenlaista puuhailtavaa, ennen kuin voi rauhoittua joulun viettoon. Astrid Lindgren muistelee lastenkirjassa Muistan joulun omaa lapsuuttaan ja joulua vuonna 1913. Tuosta ajasta on paljon muuttunut, joten on kiva, että on tehty tällainen historiallinen lastenkirja, jonka upean kuvituksen on tehnyt Cecilia Heikkilä.
Kirjan alussa 6-vuotias Astrid lähti isänsä ja veljensä Gunnarin kanssa hakemaan joulukuusta metsästä. Lunta oli paljon, joten siitä tuli vähän harmia...
Isä pani kuusen keittiön oven pieleen, ja sitten mentiin sisään. Mutta sitä ei olisi pitänyt tehdä. Hyvänen aika miltä keittiössä näytti!
Keittiössä oli kaikki hyrskyn myrskyn ja lapset painelivat vikkelästi ylös omaan huoneeseen. Astridille tuli jälleen hyvin surullinen olo, sillä hän pelkäsi, että joulusta tulisi tosi surkea.
Jouluaatto on sitten kummallinen päivä. Ensin odotellaan odottamasta päästyä koko päivä. Gunnar ja minä hiivittiin saliin ja tunnusteltiin paketteja, jotka odottivat pärekorissa.
Jouluaamuna matkattiin joulukirkkoon hevosreellä. Toisena joulupäivänä matkattiin suvun joulujuhlaan isoäidin luokse.
Eilen Kirjabloggaajien joulukalenterin luukun avasi Jonna Kirjakaapin kummitus-blogissa. Huomenna luukun avaa Mari Mrs Karlsson lukee-blogissa.
Ihastuttava luukku! En tiennytkään tällaisesta kirjasta.
VastaaPoistaKiitos Anki kommentistasi :)
PoistaTämä kirja on julkaistu aiemmin 1990-luvulla, mutta Cecilia Heikkilä on tehnyt uuden kuvituksen ja kirja on julkaistu tänä vuonna uudestaan.
Hurmaava teos, paluuta tältä osin ns. vanhaan hyvään aikaan ennen kulutushysteriaa. Kiitos avauksesta ja hyvän mielen hyrinästä sitä lukiessa sekä Sinulle leppoisaa matkaa kohti joulua:)
VastaaPoistaKiitos Takkutukka kommentistasi :)
PoistaLuulenpa, että kulutushysteriassa on paljon opittuja tapoja, joten siitä voi myös oppia ja kuluttaa vähemmän.
Turun kirjastosta voi lainata joululahjan, joka on siis paketoitu kirja. Kirja palautetaan lukemisen jälkeen takaisin kirjastoon. Minusta idea on parasta mitä olen kuullut pitkään aikaan.
Lainattu joululahja voisi olla melkein mitä vaan paitsi leikkokukat ja ruoka ja juoma. Tykkään antaa aineettomia lahjoja esim. elokuvalippuja, ateriakortteja, lahjakortteja jne.
Ihmiset hukkuvat tavarapaljouteen ja kaatopaikoilla on valtavasti hyviä hylättyjä tavaroita. Niitä voisi antaa sellaisille, jotka niitä tarvitsevat ja/tai kierrättää enemmän.
Leppoisaa hyvän mielen hyrinää sinullekin :)
Kerrassaan oiva ja ennakkoluuloton idea Turun kirjastolta!
PoistaTavaraa riittää riesaksi asti kaikilla ikäpolvilla, kiitos ei yhtään kippoa tai kuppia enää, joten pitkälti meilläkin on menty kukkien ja esim. jouluruokien, -leipomusten vaihtamisen linjoilla, jolloin kaikki pääsevät vähemmällä ja herkkuvalikoimaa riittää.
Samoin persoonakohtaisesti valittu lahjakortti on aina tervetullut ratkaisu. Rauhaisaa joulunalusaikaa siis:)
Onpa kiva kuulla, että olet samoilla linjoilla joululahjojen suhteen.
PoistaItse tykkään kirjakaupan lahjakortista, vaikka yritän olla hankkimatta liikaa kirjoja. Tosin edessä voi olla aika, jolloin kirjoja ei enää paineta, vaan ne luetaan sähköisesti tai kuunnellaan.
Rauhaisaa joulunaikaa :)
Kerrassaan ihastuttava kirja. Hyvä valinta kalenteriluukuksi. Jouluista viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaKiitos Anneli ja jouluista viikonloppua myös sinulle. Turkuun tuli ohut kerros lunta, joten maisemat näyttävät tosi kivoilta ja jouluisilta. Ozzy-koiramme on tosi innoissaan lumesta.
PoistaMinullekin entuudestaan ihan tuntematon tämä kirja, ihastuttava kuvistus.
VastaaPoistaKiitos Ele kommentista :)
PoistaKirjan kuvitus on mainio ja kirjasta nousee hienosti esille Astrid Lindgrenin ääni, kun hän muistelee lapsuutensa joulua.
Ihanan oloinen kirja! Mukavaa joulun aikaa :)
VastaaPoistaKirja on mitä mainioin tuulahdus historiaa. Mukavaa joulun aikaa myös sinulle :)
PoistaOnpa ihastuttava kalenteriluukku. En tiennyt tällaisen kirjan olemassaolosta, joten kiitän sekä vinkistä että hyvästä mielestä.
VastaaPoistaHyvää joulunodotusta, Mai!
Kiitos kommentista :)
PoistaKirja henkii todellakin lämpöistä joulumieltä, vaikka siitä nousee myös harmituksen aiheitakin esille.
Hyvää joulunodotusta Jonna :)
Minullekin tämä kirja on aivan uusi tuttavuus. Vaikuttaa ihanan nostalgiselta.
VastaaPoistaHyvää joulunodotusta, Mai!
Joulu oli ennen tosiaan toisenlainen, ehkä jotenkin aidompi. Viimeinen kuva on todella kaunis. Hyvää joulun odotusta ja joulua Mai.
VastaaPoistaMuistelen omia joulumuistoja mummolasta, jossa oli aina aito kuusi ja oikeat kynttilät palamassa. Oksilla oli hopeista nauhaa ja suomenlippunauhaa koristeena. Latvassa vanha tähti. Kuusi oli aina kaunein kuusi mitä olin missään nähnyt.
PoistaViimeinen kuva on kaunis tähtitaivaineen.
Astrid Lindgrenin kirjat ovat mielenkiintoinen ikkuna menneeseen maailmaan! Suosittelen muuten myös Lindgrenin sotapäiväkirjoja, jos et ole vielä lukenut. Hän osasi todella tallentaa taitavasti ajankuvaa meille jälkipolville.
VastaaPoistaKiitos kommentista Mari :)
PoistaAstrid Lindgren on aina ollut yksi lempparikirjailijoistani ja Peppi Pitkätossu on on se ykköskirjani, josta tykkään edelleen. Blogista löytyy useita bloggauksia Lindgrenin kirjoista, myös yksi sotapäiväkirja.
Ajankuvan talletus on kyllä loistavaa historian talletusta.
Hieno kirja joulukalenteriin! Niin kauniit kuvat ja vanhan ajan henkeä.
VastaaPoistaKiitos kommentista Margit :)
PoistaTästä kirjasta oikein huokuu vanhan ajan henki. Hevosten vetämät rekiajelut, kuusen hakeminen metsästä…
Kiinnostuin noista kuvista ja kävin googlailemassa Cecilia Heikkilän ja hämmästyin. Hän onkin ihan nuori ihminen ja tämä siis uusi kirja Lindgrenin tekstiin tai uusi painos.
VastaaPoistaRekikuvat niin tunnelmalliset. Itsekin olen istunut reessä kuutamossa, kun koko perhe meni hevosreellä koulun kuusijuhlaan joskus 50-luvulla.
Kiitos Marjatta kommentista :)
PoistaRekiajelu kuutamossa lumihangilla kuulostaa ihanalta. En ole semmoista kokenut, mutta vanhempani ovat.
Tämä kirja on julkaistu muistaakseni 1996 ja nyt uusi julkaisu uusien kuvien myötä. Kuvitus on ihana tähtitaivasta myöten.