torstai 19. maaliskuuta 2020

Minna Canth: Työmiehen vaimo




Arvaas, kuinka moni tänä iltana tahtoisi olla minun sijassani. Kyllä maar poikain sydämiä kaivelee. Peijakas, kun sais noin rikkaan ja kauniin tytön, ajattelee jok ´ainoa itsekseen.

Yllä oleva lainaus on Minna Canthin (1844-1897) viisiosaisesta näytelmästä Työmiehen vaimo. Näytelmän alussa vietettiin Johannan ja Riston häitä. Risto oli innoissaan siitä, että Johannalla oli runsaasti rahaa, sillä hän oli säästänyt kymmenen vuoden palvelusvuosista saamansa palkat. Riston mielestä rahat kuuluivat hänelle myötäjäisiksi, lakikin sen määräsi niin.

Tulkaa nyt kimppuuni jok ´ainoa, minä en teitä pelkää. Minä huudan sittenkin, että kajahtaa korvissanne: Risto on sanansa syöjä, valansa rikkoja, kunnottomin konna, pahin petturi auringon alla.

Johanna haluaa kutsua häihinsä hääpaikan ulkopuolella näkemänsä nuoren naisen. Kerttu paljasti hääväelle ja morsiamelle minkälaista peliä Risto oli pelannut hänen kanssaan. Oli kihlannut hänetkin. Tietysti Johanna suri ja itki Riston petturuutta, mutta avioliitto velvoitti miehen alamaiseksi, kuten lakiin oli kirjoitettu.

Seuraavassa näytöksessä oli kulunut vuosi häistä ja Johanna oli torilla hakemassa ruokaa itselleen ja vauvalleen, kunnes hänen miehensä näki hänet ja vaati rahat itselleen. Risto oli jo kuluttanut Johannalta vaatimansa ns. myötäjäiset ja juonut ne. Risto pakotti Johannan antamaan viimeiset ruokarahansa poliisilla uhkaamalla, sillä laki oli miehen puolella ja vaimon piti totella miestään.

Työmiehen vaimo on kertomus miehen vallasta avioliitossa ja muussakin elämässä 1800-luvun lopulla. Risto oli selvästi alkoholisoitunut, eikä tehnyt mitään työtä, mutta silti hän vaati itselleen kaikki Johannan ansaitsemat pennoset. Lopulta tilanne paheni tosi inhottavaksi, mutta Risto porskutti eteenpäin. Johannan maatessa arkussa piharakennuksessa, Risto yritti siistiytyä, sillä hänellä oli jo mielessä uusi nainen, joka sopi hänen elättäjäkseen ja lapsen hoitajaksi. Myös Kerttu esiintyi pitkin näytelmää, sillä Risto halusi hyötyä myös hänestä aina, kun mahdollista.

Minna Canth os. Ulrika Wilhelmiina Johnson oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuului lehtiartikkeleita, novelleja, pienoisromaaneja ja näytelmiä. Minna Canth halusi edistää naisten asemaa, ja teki paljon työtä edistääkseen tyttöjen koulutusta, varsinkin suomenkielistä koulutusta. Minna Canth sai itse ruotsinkielistä koulutusta, mutta hän ei pitänyt siitä, että käsitöitä olisi pitänyt tehdä puolet kouluajasta. Hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaariin, jossa tapasi tulevan miehensä.

Minna Canthin ensimmäinen teos Novelleja ja kertomuksia ilmestyi vuonna 1878. Ensimmäinen näytelmä Murtovarkaus julkaistiin pian hänen miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1879. Minna Canth jäi seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi. Leskeksi jäätyään, Minna Canth muutti lapsineen Jyväskylästä Kuopioon asumaan kotitaloonsa, ja alkoi hoitaa isänsä lankakauppaa, ja pian myös veljensä hoitamaa sekatavarakauppaa.

Minna Canth oli kuopiolainen vaikuttaja, mutta hänen vaikuttamisensa levisi näytelmien ja kirjojen vuoksi hyvin laajalle. Tieteestä, uskonnosta, henkitieteestä, kielistä ja maailman tapahtumista kiinnostunut Canth oli moneen otteeseen ihmisten hampaissa, juuri sen vuoksi, että ajoi naisten asioita ja esitti miesten vallan naurettavassa valossa tragikomiikan keinoin. Kuten näytelmässä Työmiehen vaimo, mies sorti naisia ja veti esiin lain, poliisit, ja uskonnolliset kirjat ja papit, jotka myös alistivat naisen. Tuon ajan miesten ja naisten välinen tasa-arvo oli Minna Canthin mielestä unelma tulevaisuudesta, jossa sitä ehkä voisi olla, mutta työtä se vaati toteutuakseen, ja uusia lakeja ja ajatusmalleja. 

Minna Canthille kiitokset siitä, että me nykyajan naiset olemme saaneet miesten rinnalla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja tasa-arvoon, ja nämä mahdollisuudet on kirjoitettu lakeihin ja asetuksiin. Työmiehen vaimon tapahtumat ovat meille naisille vain kauhea historiallinen menneisyys, johon emme halua palata.

Minna Canth, Työmiehen vaimo
Perhekirjat Oy
s. 179
Klassikkonäytelmä, joka on julkaistu vuonna 1885

Suomessa vietetään 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth on inspiroinut monia tutkijoita ja kirjailijoita. Alla blogistani löytyvät Minna Canthista kertovat kirjat.

Lappalainen Elina ja Ilona Partanen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
Rytisalo Minna: Rouva C

8 kommenttia:

  1. Totta Risto ei ole työmies. Hän ei tee töitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke kommentista. Aika lipevä hyypiö koko Risto, eikä tosiaankaan tehnyt töitä. Näistä Canthin näytelmistä on kohistu, eikä se ole mikään ihme, kun lait ja kirkko olivat miehen vallan takana tuohon aikaan. Onneksi se on muisto vain.

      Poista
  2. Hyvää tasa-arvon päivää ja kiitos tärkeästä postauksesta!
    Onneksi elämä ei ole enää tuollaista... Pohjoismaissa. Muualla on vielä tasa-arvoasioissa tehtävää.
    Lapsuuden muistoihin kuuluu muuten tienvarren vanha pieni talo, josta sanottiin, että se oli ollut Minna Canthin Perilliset -liikkeen kauppa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara :)
      Pohjoismaiden tasa-arvo taitaa olla maailman huippua. Onneksi tietoisuutta tämän päivän tasa-arvosta on tuonut kiitettävästi esille nykyinen hallitus ja nuori naispääministerimme. Johan tuo oli aikakin vanhempien miesten siirtyä taustalle. Kauas on menty itsenäisyyden alkuajoista, sillä vuosina 1917-36 oli vain yksi naisministeri. Pääministerinä on toiminut Tyyne Leivo-Larsson, Anneli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi ja Jutta Urpilainen ennen Sanna Marinia.
      Politiikkaa on pidetty Suomessakin vanhoillisena, mutta nyt puhaltavat freesimmät tuulet, hallituksen johtaminen ei pidä olla iästä eikä sukupuolesta kiinni, eikä rahakkaista sukulaisista.

      Suomessa on ollut ainoastaan yksi nainen presidenttinä. Tämän hetkisessä hallituksessa on useampi naisehdokas, joista saisi tulevaisuudessa hienon uuden presidentin Suomelle.

      Poista
  3. Näin Työmiehen vaimon näyttämöllä muutama vuosi sitten. Onneksi olemme päässeet kauas noista ajoista, jolloin vaimo oli täysin miehensä vallan alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Margit. Kyllä oli ankeat ajat naisilla 1800-luvulla Suomessa. Onneksi tuo aika on takanapäin.

      Poista
  4. Tätäkään en ole lukenut vielä, mutta kyllä on ollut Minna Canthilta hieno teko nostaa esille naisten taloudellinen epäitsenäisyys näin rajulla näytelmällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Paula kommentista. Minna Canthilla oli rohkeutta puolustaa naisia. Hän oli myös oman elämänsä sankari. Hän elätti seitsemän lastaan, äitinsä, veljensä ja palvelijat, ja samalla hän oli luova kirjailija.

      Poista