perjantai 27. maaliskuuta 2020

Sayaka Murata: Lähikaupan nainen



Olin 36-vuotias, mutta myyjäminäni oli 18 vuotta. Samassa harjoittelussa olleista myyjistä ei ollut jäljellä enää ketään muuta. Liikkeen johtajakin oli jo kahdeksas. Avaamispäivänä myynnissä olleista tuotteista ei ollut enää yhtäkään valikoimissa. Mutta minä olin yhä täällä.

Japanilaisen Sayaka Muratan Lähikaupan nainen kertoo erikoisesta Keikosta, joka viihtyi hyvin töissä lähikaupassa. Lähipiirin ja suvun mielestä hänen pitäisi olla naimisissa ja pitäisi olla paremmassa työssä, mutta Keiko oli tyytyväinen työpaikkaansa ja työkavereihinsa, jotka vaihtuivat useasti. Keikon selviytymiskeinot sosiaalisissa tilanteissa oli muiden tarkkailu ja matkiminen, sillä sosiaalinen osaaminen oli tuottanut aina hänelle vaikeuksia. Samassa työpaikassa viihtyminen ja töiden hallitseminen oli hänelle kunnia-asia. Hän ei osannut kaivata muuta, vaikka ihmiset yrittivät kannustaa häntä muuttamaan elämäänsä.

En itsekään tiennyt, miksi mikään muu työpaikka ei tullut kyseeseen. Konbinissa oli täydelliset toimintaohjeet kaikkiin tilanteisiin. Vaikka pystyin muuttumaan myyjäksi, en edelleenkään tiennyt, miten olla tavallinen ihminen ohjeiden ulkopuolisessa maailmassa.

Konbiniin tuli uusi työntekijä Shiraha, joka oli omalla tavallaan myös todella erikoinen tyyppi. Toisaalta hän oli Keikon vastakohta, mutta toisaalta aika samanlainen sosiaalisesti kömpelö introvertti. Keikon elämä sujui tarkkailemalla ihmisiä ja miten he toimivat, mutta Shiraha piut paut välitti kenestäkään. Hän oli oman elämänsä mielensäpahoittaja, joka ei pitänyt kenestäkään, epäili kaikkia ja oli vihamielinen kaikkea uutta ja outoa kohtaan. Pari päivää hän jaksoi tulla työpaikalle, mutta sai sitten tarpeekseen.

Olin päästänyt Shirahan asumaan kotiini, vaikka tiesin hänen olevan huijari. Yllättäen hänen puheensa kuitenkin osuivat oikeaan. Oli kätevää, että hän asui luonani. Ei mennyt kauan, kun olin vakuuttunut järjestelymme eduista.

Jotenkin siinä kävi, että yksinäisestä ja rajoittuneesta elämästään pitävä Keiko otti omituisen Shirahan kotiinsa asumaan. Elämään tuli muutos ja ihmiset olivat uteliaita Keikon elämästä. Shiraha ei aikonut työllistyä, mutta yritti saada Keikon lopettamaan myyjän työt, ja etsi uutta työpaikkaa Keikolle. Kaikenlaisten kommellusten jälkeen Keikon elämään tuli muutoksia, mutta minkälaisia? Niistä voit lukea lähemmin Lähikaupan naisesta.

Kirjan takakannessa kerrotaan, että Lähikaupan nainen kuvaa naisiin kohdistuvista odotuksista ja urakeskeisestä työkulttuurista. Kirjan tarinasta nousee myös esille se, mitä normaali elämä tai yleensä ihmisen normaalius on. Kieltämättä Keiko poikkesi muista ihmisistä, mutta hän tiesi, miten elää omaa elämäänsä tyytyväisenä, ja se olisi pitänyt riittää muillekin. Lähikaupan nainen on pieni kertomus, mutta sisältää suuria ajatuksia ihmisyydestä.

Sayaka Murata, Lähikaupan nainen
suom. Raisa Porrasmaa
Gummerus 2020
s. 126
Konbini ningen 2016

13 kommenttia:

  1. Onpa mielenkiintoinen tarina ihmisluonnosta ja elämämuutoksesta.
    Lukijassa herää filosofi 😎 Hauska huomata että ihmiset ovat tavallaan
    ja osaksi samanlaisia joka kulttuurissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä ihmettelen, että mitä vikaa myyjän työssä on? Se vaikutti olevan vain opiskelijoille tarkoitettua lyhytaikaista työtä. Kirjailija kertoi toimineensa itse opiskeluaikoina myyjänä.
      Minun täti oli koko työikänsä myyjä. Oli kiva käydä hänen työpaikallaan. Isotätini piti omaa ruokakauppaa ja lopetti sen, kun oli 81-vuotias. Kuoli 86-vuotiaana. Yksin teki kaiken kaupassaan. Sielläkin oli kiva käydä lapsena. Aina oli tarjolla limsaa ja karkkia, joista tuli maha kipeäksi. Silti niitä teki mieli syödä.

      Poista
    2. Konbini on hyvin toisenlainen kuin lähikauppa, ne ovat kliinisiä ja täydellisen persoonattomia ketjukioskikauppoja, joiden kaikkien täytyy olla tismalleen samanlaisia samanlaisine valikoimineen, 24h-aukioloineen ja yleisilmeineen. Siitä varmaan tulee se kirjan japaninkielinen nimikin, josta on riisuttu kaikki inhimillisyys, toisin kuin paljon lähestyttävämästä lähikaupan naisesta. Vaan onpa kiva, että tämä on nyt suomennettu, olin ajatellut lukea sen englanniksi, mutta mieluummin tietenkin suomeksi!

      Poista
    3. Minunkin isoäitini oli myyjä. Ruokakaupassa myyjä päivisin ja iltaisin kävi myymässä lippuja leffateatterissa. Iltatyönsä hän piti aika vanhaksi asti. Sinä sait limsaa ja karkkeja, minä elokuvalippuja. Ihanat isoäidit 💗

      Poista
    4. Kiitos Rita ja la plume kommenteista. Kirjasta nousi esille minkälainen ketjukioskikauppa konbini oli. Myös se miten suku ja lähipiiri ei hyväksyneet Keikon työtä myyjänä. Uraohjautuvuus taitaa olla todella tärkeä juttu Japanissa. Koko ajan pitää pyrkiä parempaan ja parempaan työhön tai sitten naisten pitää mennä naimisiin.

      Tänä päivänä palvelualat ovat suurin työllistäjä Suomessa. Siihen kuuluvat eri alojen myyjät. Joten verovaroista suuri osa tulee heidän työn ansiosta. Arvostan siis heidän yhteiskunnallista työpanosta ja osaamista.

      Poista
  2. Tätä kirjaa monet ovat kehuneet. Aihe kuulostaakin kiinnostavalta, ja muutenkin haluaisin lukea myös japanilaisia romaaneja, joten lukulistalla tämä on ehdottomasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että sinua kiinnostaa tämä kirja. Kirjailija on suosittu Japanissa ja hän on saanut kirjoistaan palkintoja. Toivottavasti hänen kirjoja suomennetaan lisää.
      Tästä kirjasta voi lukea myös japanilaisesta kulttuurista ja kirjailija on hyvä kuvaamaan arkisia asioita.

      Poista
  3. Vaikuttaa mukavalta ja erilaiselta kirjalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kirja. Vaikka sivumäärä on pieni, niin silti kirja kertoo paljon. Tämä on mukava kirja.

      Poista
  4. Kiitos taas mielenkiintoisesta esittelystä, Mai! Ja kiitos myös kommentoijille hyödyllisistä kommenteista. :)
    Minulla on sellainen käsitys Japanista, että kulttuurissa on paljon hienoja asioita, kuten kohteliaisuus ja kauneuden arvostaminen, mutta toisaalta olen todella iloinen, että en ole japanilainen, koska kilpailu ja mainitsemasi suorituskeskeisyys tekee ihmisistä hyvin stressaantuneita.
    Myyjien työ on todella tärkeää. Minä muistan parhaat asiakaspalvelijat vielä vuosikymmeniä myöhemmin. :)
    Hauskasti suunniteltu kansi tässä kirjassa.
    Hyvää terveyttä ja iloista puuhailua kevättä odotellessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara :)
      Japani kiehtoo minuakin. Se on aina ollut maa, jossa olen halunnut käydä, sillä haluaisin nähdä japanilaisia puutarhoja. Haluaisin myös tavata japanilaisen opiskelukaverin, joka muutti takaisin Japaniin opintojen jälkeen.
      Tämä kirja syventyy lähinnä myyjän työhön ja Keikoon.
      Kirjailija haluaa tuoda esille myös naisen aseman. Yllättäen kirjasta nousi esille myös yhteiskunnasta ja perheestä syrjäytynyt henkilö, josta voi lukea lähemmin kirjasta.

      Poista
  5. Minä pidin tästä kovasti. En kokenut tätä surulliseksi niin kuin jotkut. Enemmänkin ironiseksi. Onneksi Keiko päätti lopussa pitää oman päänsä! Aurinkoa, iloa ja terveyttä Mai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään kokenut kirjaa surullisena, sillä tarinassa oli niin paljon mustaa huumoria. Varsinkin Keikon ja Shirahan yhteisasuminen nauratti kovasti. Hyvä Keiko!

      Iloa ja terveyttä Riitta :)

      Poista