lauantai 28. marraskuuta 2015

JP Koskinen: Kuinka sydän pysäytetään






Isä päästi tukastani irti. Kokeilin nenääni varovasti. Siihen sattui kamalasti. Aloin itkeä. Hangelle vuotavaan vereen sekoittui räkää ja kyyneliä. Isä paukutteli kepillä housunlahjettaan.
- Olkoon tämä sinulle opiksi. Kaikilla teoilla on seurauksensa. Jos on valmis kestämään seuraukset, voi tehdä mitä tahtoo.

Juha-Pekka Koskisen teos Kuinka sydän pysäytetään kiehtoi minua heti ilmestymisestään lähtien. Pelkäsin kuitenkin kirjan sotakohtauksia sen verran, että lukeminen jäi näin ilmestymisvuoden loppupuolelle. Nyt toivon, että olisin lukenut kirjan jo aiemmin. Paras  postauspäivä olisi Suomen itsenäisyyspäivä. Kirjan sotakuvaukset antoivat mielestäni hyvän kuvan siitä, mitä yksittäiset ihmiset ovat joutuneet kokemaan sodan aikana, menetykset, evakkomatkat, vammautumiset, nälkä, kylmyys, talvi, kuolema.
Tämä kirja on hyvä herättämään tuntemuksia siitä mitä se sota oikeastaan on ja miten siihen sotatilanteeseen oikein joudutaan, miksi suomalaiset sotivat?

Mannerheim on kysynyt minulta, onko koulussamme yhtään etevää miestä, jota voitaisiin käyttää diplomaattisissa neuvotteluissa. Miestä, joka on sotilas ja ymmärtää mitä sotiminen vaatii. Nuorta miestä, joka osaa ja uskaltaa puhua silloin, kun puheella on paikkansa ja pitää turpansa kiinni silloin, kun pitää olla hiljaa. Kun ehdotin muutamia nimiä, hän kiinnostui erityisesti teistä, kadetti Kivilaakso. Asia on tällä erää loppuun käsitelty. Tarkemmat ohjeet saatte myöhemmin. Poistukaa.

Kirjan päähenkilö vänrikki Juho Kivilaakso oli suomentanut nimensä Stendahlista Kivilaaksoksi. Hänen isänsä oli eversti Stendahl, joka oli jäänyt taistelemaan Venäjän sisällissotaan, ja jättänyt perheensä Suomeen. Perhe joutui jopa vankileirille, koska isää pidettiin maanpetturina. Mannerheim pelasti heidät leiriltä pois. Juho oli hyvä koulussa ja isä oli kouluttanut hänestä spartalaisella kurilla tulevaa sotilasta. Koulutukseen kuului mm. lumihangessa paljain jaloin juokseminen. Sukulaisten avulla Juho pääsi jatkamaan opintojaan lukioon ja sen jälkeen kadettikouluun.

Kun ratsastin länttä kohti, olin kuulevinani haavoittuneen venäläisen huutoa. Mies huusi ensin Stalinia, sitten äitiään. Sanottiin, että kaikki haavoittuneet sotilaat huutavat äitiään kuoleman hetkellä. En tiennyt, mitä äidit huusivat kuollessaan. Silmäni kostuivat. Kyyneleet valuivat pitkin poskiani vaikka en itkenyt.

Koskisen teos Kuinka sydän pysäytetään kertoo koskettavalla tavalla yhden pojan kasvukertomuksen lapsesta mieheksi ja sotilaaksi. Hänen kasvutarinansa oli erikoinen, sillä hän varttui elävän legendan varjossa, joka oli hänen isänsä eversti Stendahl ja joka petti Suomen ja lähti johtamaan puna-armeijaa.
Juhon oma salainen suunnitelma oli kerätä tietoja isästä ja tappaa tämä. Lukija voi ottaa selvää onnistuiko Juho suunnitelmassa. Lisäksi Juho toimi Mannerheimin salaisena tiedustelu-upseerina ja joutui tehtävässään matkustelemaan varsinkin Saksassa ja Neuvostoliitossa. Hänellä oli hyvä kielipää ja venäjän hän oli oppinut lapsena, kun perhe asui isän asemapaikan vuoksi Venäjällä. Isä johti silloin tsaarin joukkoja.

Kuinka sydän pysäytetään on toive ja samalla se on haaste. Sydämen pysäyttäminen on helppoa aseilla, mutta kyllä siihen muutkin keinot käyvät. Juhon heikkous oli tietysti nainen, johon hän oli ihastunut lapsesta asti. Naisen vuoksi hän oli valmis mihin tahansa ja se oli helppoa sota-aikana. Nainen halusi rikkauksia ja sitä varten Juhon täytyi toimia uhkarohkeasti. Kirja on rohkea kuvaus Suomen sotahistoriasta ja yhdestä henkilöstä sotahistorian pyörteissä. Kirja on sopiva sekoitus perhetragediaa, lapsen kasvukertomusta, isättömyyttä ja isän kaipuuta, rakkautta sodan varjossa, vakoilua ja vastavakoilua ja lopuksi se sotatanner, joka on hienosti kuvattu kirjan kanteen Suomen muotoisena, sinivalkoisena, jota punaisena kirjoitettu kirjan nimi korostaa kuin kaatuneiden veri.

Hiljaisuus. Valo kirkastuu jälleen. Olen niityllä, häikäisevän lumen keskellä. Taivas on sininen, varjot terävät.

Juha-Pekka Koskinen, Kuinka sydän pysäytetään *****
WSOY 2015
s. 350

Elinan bloggaus
Kirsin bloggaus
Taikan bloggaus
Arjan bloggaus
Isan bloggaus
Ompun bloggaus
Linnean bloggaus
Paulan bloggaus
Jussin bloggaus
Juhan bloggaus

5 kommenttia:

  1. Sotakuvauksen vuoksi olen tätä kirjaa vähän arkaillut. Koska J.P. Koskinen ei ole minulle vielä tuttu kirjailija, ajattelin ottaa häneltä ensitöikseni jonkin aikaisemman.

    Hienolta lukuelämykseltä vaikuttaa tämä sydämen pysäytyskin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hieno lukuelämys, hieno tarina. Välttelen itsekin sotakirjoja, mutta onhan noita tällekin vuodelle kertynyt muutama mm. Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe...Pulizer-voittaja oli myös sotakirja. Pelkät taistelukirjat jätän muille, kirjassa pitää olla muitakin teemoja ja niitä oli tässä kirjassa kiitettävästi.

      Koskinen oli Finlandia- ehdokkaana Ystäväni Rasputin teoksella. Sitten on se kauhukirja, jota en aio lukea, Paholaisen vasara. Yhteensä kahdeksan romaania, kaksi novellikokoelmaa ja viisi lasten- ja nuortenkirjaa.

      Poista
  2. Tämä oli hieno lukuelämys, hieno tarina. Välttelen itsekin sotakirjoja, mutta onhan noita tällekin vuodelle kertynyt muutama mm. Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe...Pulizer-voittaja oli myös sotakirja. Pelkät taistelukirjat jätän muille, kirjassa pitää olla muitakin teemoja ja niitä oli tässä kirjassa kiitettävästi.

    Koskinen oli Finlandia- ehdokkaana Ystäväni Rasputin teoksella. Sitten on se kauhukirja, jota en aio lukea, Paholaisen vasara. Yhteensä kahdeksan romaania, kaksi novellikokoelmaa ja viisi lasten- ja nuortenkirjaa.

    VastaaPoista
  3. Tämä on ihan karmaisevan hieno. Suuri vääryys, että ei ollut F-listalla. Tosin minusta tämä on nimenomaan kuvaus sodasta ja sellaisena äärest puhutteleva. Luin teoksen viimeiset 150 sivua nauliintuneena lukunurkkaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy kyllä ihmetellä ehdokasvalintoja. Pelättiinkö tässä poliittista leimautumista vai mitä ihmettä tapahtui, kun tämä ei ollut listalla. Todellinen vääryys kun ei ollut listalla. Huipputeos!

      Poista