Aurinko on laittanut minulle lämpöisen pesän heinien keskelle. Suljen silmät ja käperryn keräksi. On melkein kuin makaisin kotona sängyssä ja äitikin olisi siinä.
Johanna Annolan Langenneiden naisten talo jatkoi 1800-luvulle sijoittuvien yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden ihmisten elämänkohtaloiden kuvaamista. Kirjan tarina sivusi esikoiskirjan, Valkenee kaukainen ranta, tarinaa, jossa nuori Tekla oli vaivaistalon piikana.
Ja sitten yhtenä päivänä isäntä toi minulle kaupungista korean kirkkosilkin kuin morsiamelle ikään.
Vaivaistalon johtajatar ja hänen opettajatar-ystävänsä hankkivat Teklalle paikan helsinkiläisestä langenneiden naisten talosta, eikä siinä auttanut sanoa vastaan. Talon johtajat, Eelis ja Mathilda, kuuluivat erääseen uskonlahkoon. Eelis olisi mielellään ollut enemmän esillä uskonlahkossa, saarnaajana. Langenneiden naisten auttaminen oli Mathildalle sydämen- ja uskonasia, ja halukkaita tulijoita oli paljon. Eelis olisi halunnut kodin vain heille kahdelle ja tuleville lapsille.
Eelis-herra tulee ulos kamarista, vilkaisee minua ja mutisee jotain, mistä en saa selvää, kaikenlaisia taloja olen nähnyt, ja kaikenlaisia herroja, joten kyllä minä arvaan, ettei Eelis-herra taida ihan eheäjärkinen olla.
Kirjan kertojina toimivat Eelis ja Tekla. Tekla oli oikeassa siinä, että Eelis oli sairas mieleltään. Sairaus vain paheni koko ajan ja vielä enemmän, kun Mathilda joutui useaksi viikoksi sairaalaan. Eelis aloitti mielipuolisen tutkimustyönsä, joka kohdistui langenneen talon asukkaisiin. Siitä voit lukea lähemmin kirjasta.
Se kaunis tyttö hänen kattonsa alla oli koko ajan ollut Maria Magdalena.
Onneksi Tekla piti jalat maassa, mutta myös hän joutui Eeliksen tutkimuskohteeksi. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan halunnut uskoa Teklaa, ja hänen yrityksiään kertoa, mitä talossa oli tapahtunut. Jännityksellä odotan seuraavaa Johanna Annolan kirjaa, joka toivottavasti myös kuvaa syrjäytymistä ja turvapaikkoja, mutta myös mielenkiintoisia henkilöhahmoja, kuten Langenneiden naisten talossa.
Johannna Annolan Langenneiden naisten talo kirjassa oudot tapahtumat seurasivat toisiaan.
Johanna Annola, Langenneiden naisten talo
Siltala 2026
s. 334
Historia
1899-1900
Naisten turvakoti
Johanna Annola: Valkenee kaukainen ranta
