KIRJOJEN SUOMI
Tänään 3.1.2017 klo 12.00 starttaa Ylen Kirjojen Suomi
hanke. Hankkeen tarkoituksena on tuoda kirjallisuutta esille, esitellä Suomea
100 vuoden ajalta kaunokirjallisuuden näkökulmasta. Hankkeeseen liittyy myös
kirjablogit, jotka esittelevät joka vuodelta yhden kirjan ja viimeisenä vuoden
2017 teoksen, siitä nimitys Kirjablogit ja 101 kirjaa. Kirjasähkökäyrä on
mukana hankkeessa ja lisäksi 80 muuta kirjablogia. Kirjasähkökäyrässä esitellään 17.1.17 yhden suosikkikirjailijani esikoisteos nimittäin Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia vuodelta 2014.
Seppo
Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet kirjat jokaiselle vuodelle itsenäisen
Suomen ajalle. Kirjat kuvaavat jollakin tasolla kyseisen ajankohdan Suomeen
liittyvää kiinnostavaa aihetta, joten yllättäviä kirjavalintoja on tiedossa
lukijoille. Uskon, että muutkin kirjabloggarit odottavat jännityksellä tulevaa
vuotta ja sitä miten kullekin vuodelle valittu kirja otetaan vastaan.
Minkälaista keskustelua aiheesta syntyy ja minkälaisia tuntoja kirjan aiheet
nostattavat. Se kaikki on meillä edessä. Kirjojen Suomi antoi itselleni aihetta
tarkastella Suomen kirjakulttuuria lasten ja koululaisten puolesta. Lastenkirjailijoista mm. Kirsi Kunnas, Mauri Kunnas ja Tove Jansson ovat 101 kirjan kirjoittajien joukossa.
Itse
odotan hanketta "ölövinä, niinku Oulusa sanotaan". Oulu ja
Pohjois-Suomi sekä Lappi kuuluvat elämääni ja siellä minusta kasvoi kirjojen
suurkuluttaja. Ensimmäisen luokan opettaja kävi kanssani kirjastossa
lainaamassa tunnille satukirjoja, sillä muuten aika olisi tullut pitkäksi
6-vuotiaalle, joka luki jo suoraan muiden vasta opetellessa kirjaimia. Kirjasto
on siitä asti ollut ykköspaikka, jonne opettelen yleensä ensimmäisenä kulkemaan
uudella asuinpaikalla.
Työelämässä
kasvatusalalla olen huomannut kirjastojen tulleen todella tärkeiksi
yhteistyökumppaneiksi koulujen ja päiväkotien kanssa. Kun lapsi oppii jo
varhaiskasvatuksen puolella kulkemaan kirjastossa, lainaamaan kirjoja ja
kuuntelemaan ja lukemaan kirjoja, on pohja kirjallisuuden harrastukselle
hyvällä mallilla. Valitettavasti Suomen Turku on ottanut esimerkkipaikan siinä,
että Turun esikouluissa ei käytetä enää oppilaiden omia kirjoja. Oma
tehtäväkirja on monelle lapselle ollut se ensimmäinen ja ainoa oma kirja, jonka
on saanut myös kotiin esikouluvuoden lopussa. Monen esikoulun käytäntöön ei ole
myöskään kuulunut kirjastokäynnit, joten lasten oppiminen kirjojen lukijaksi on
väistämättä heikoissa kantimissa, jos vanhemmat eivät käy kirjastossa ja lue
kirjoja. Lasten lukukulttuurin vaaliminen on meidän aikuisten käsissä.
Kirja-alan ammattilaisille lasten lukukulttuurin kehittäminen yhteistyössä
yhteiskunnan päättäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Kouluissa
lukukirja pulpetissa on erinomainen oppimisväline kirjallisuuden maailmaan. Kun
on aikaa tunnin lopussa, oppilaat lukevat lukukirjaa, jonka he ovat itse
valinneet kirjastosta tai koulun valikoimista. Oppilaiden pitämät
kirjaesittelyt ovat myös suosittuja, jos he itse voivat vaikuttaa kirjan
valintaan. Toivon, että jokainen opettaja kannustaa lapsia lukemaan kirjoja ja
ottamaan tavaksi kirjojen ääneenlukemisen.
Tiistaina
3.1.2017 Yle julkistaa 100 kirjan listan ja avaa Kirjojen Suomi-nettisivuston.
Facebookissa voi seurata Ylen Kirjojen Suomi sivustoa ja Twitterissä #kirjojensuomi.
Lukuiloa
kaikille kirjojen lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille. Kannustetaan
Suomi lukevaksi maaksi nyt ja tulevaisuudessa ♥♥♥♥
Mai
Sinun vuorosi onkin sitten jo pian! Aiotko lukea 101 kirjan listalta muuta? :)
VastaaPoistaListalla oli aika paljon kirjoja, jotka olen jo lukenut. Leena Krohnin Mehiläispaviljonki ja Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä voisivat olla ne mitkä lukisin listalta vaikka heti, mutta tykkään lukea kirjat kirjaversioina. Nuo ehkä löytyvät vielä kirjastosta.
PoistaHyvä Mai!
VastaaPoistaKiva lukea sinusta lukijana pienestä pitäen. Ja seuraavassakin sukupolvessa näyttää lukuinto kulkevan.
Tämä on niin mahtava hanke...
Hyi Turku. Pojanpoikani on eskarissa ja eipä ole tosiaan kaverilla näkynyt eskarikirjaa.
Kiitos Marjatta :)
Poista2v. katselee matematiikan kirjaa :)
Huomasin muutaman lastenkirjailijan joukossa ja siellä olivat lempparini Kirsi Kunnas, Mauri Kunnas ja Tove Jansson mukana.
Olen niin närkästynyt Turun touhuista varhaiskasvatuksen puolella, hyi hyi. Joillakin ryhmillä on jopa Smart Table ja tabletit tai saavat käyttää koulun tietokoneita. Suurin osa ei saa edes piirustuspaperia joka viikko.
Tämä #kirjojensuomi on oikein huippu juttu, ihan jo näin itsekkäälläkin tavalla ajateltuna. Löysin bloggauksestasi sellaisen kirjan, mikä on mennyt itseltäni aivan ohi, mutta jonka nyt haluan lukea kun tiedän sen olevan olemassa :D Kissani Jugoslavia.
VastaaPoistaLukuiloa sinulle myös vuoteen 2017 :)
Kiitos Marko :)
PoistaTulen sitten kurkkaamaan mitä mieltä olet kirjasta. Kissani Jugoslavian jälkeen Statovci julkaisi Tiranan sydämen vuonna 2016. Kirjailija on kokeillut rajoja ja luonut oman maailmansa molemmissa kirjoissa.
Olen lukenut ja postannut kerran kirjasta, mutta nyt olisi aikomus lukea toisen kerran. Kirja jäi tosi hyvin mieleen, sillä tapahtumat ovat yllättäviä.
Lukuiloa Marko :)
Mielenkiintoinen projekti tulossa! :) Sinun bloggauksesi näyttääkin tulevan ihan kohta...
VastaaPoistaIhanaa uutta kirjavuotta, Mai! <3
T
Kiitos Kaisa Reetta <3
PoistaOlen innoissani hankkeesta. Toivottavasti saamme muitakin hyviä hankkeita aikaiseksi tänä vuonna, kun kirjoille on näin paljon näkyvyyttä. Median mukanaolo lisää aina kiinnostusta kulttuuriin. Se on nähty mm. musiikin alalla. Telkkarissa on innostavia laulukilpailuja mikä kiinnostaa lapsia ja koululaisia. Musiikkitunnit ovat nykyisin ihan erilaisia kuin minun kouluaikana. Oppilaat kilpailevat, että saavat esiintyä ja laulaa luokan edessä.
Toivon samantyyppistä innostuksen syttyvän kirjallisuuteen.
Ihanaa uutta kirjavuotta sinulle Kaisa Reetta <3