Vuoden 2011 yksi kohuttu käännöskirja on ruotsalaisen Anne
Swärdin Viimeiseen hengenvetoon (Till sista andetaget). Kirja on kertomus Lon
kehittymisestä lapsesta aikuiseksi ja ystävyydestä Lukakseen. Jo kirjan
kansikuva antaa viitteitä siitä, että kirja käsittelee seksiä ja seksuaalisuutta.
Lisäksi kirjassa käsitellään lapsen, Lon, heräävää seksuaalisuutta, jota (seksikokemuksia)
vanhemmat ja sukulaiset yrittävät kaikin keinoin estää tapahtumasta ainakaan
liian nuorena.
Lo Mård saa alkunsa, kun kaksi perhettä ostaa yhteisen talon
ja sitä katsomaan lähtee toisen perheen yli viisikymppinen isä ja toisen
perheen alaikäinen tyttö. Mies viettelee tytön, harrastaa insestiä. Muiden
perheenjäsenten tullessa muuttokuorman kanssa, mies ei halua jatkaa enää
suhdetta ja tyttö hakeutuu kyseisen miehen pojan seuraan ja viettelee tämän. Lo
sai siten isän, joka kirjan vaiheissa eroaa Lon äidistä. Äiti pitää visusti
salaisuudesta kiinni. Nuori tyttö rakastui tähän hyväksikäyttäjään (pedofiiliin),
elää haaverakkaudessaan, eikä pääse tai halua koskaan irti miehen läheltä, koska
asuu samassa talossa.
Lo on kuuden, kun hän tapaa 13v. Lukaksen. Lukas asuu isänsä
kanssa, joka pahoinpitelee tätä päivittäin. Heillä ei ole yhteistä kieltä,
sillä Lukas puhuu ruotsia ja isä unkaria. Lukas ei ole oppinut lukemaan eikä
kirjoittamaan kunnolla, mutta silti hän selviää luokalta toiselle pinnaamalla
ja olemalla hiljaa tunnilla. Yksinäisyys ja isän hakkaaminen vaikuttavat
Lukakseen siten, että hän sytyttää tulipaloja, mutta silti Lo haluaa olla
Lukaksen ystävä. Lon perheen jäsenet kieltävät heti alkuunsa heidän ystävyyden,
sillä he näkevät vain silmissään sen, että Lukas hyväksikäyttää pientä tyttöä
ja saa tämän mukaansa kolttosiin.
Ensin ei tapahtunut
mitään, sitten ei tapahtunut mitään, sitten… Saadakseen käsittelyyn vauhtia
Lukas veti sortsit alas ja pani pakastetut sienipussit suoraan haarojaan
vasten. Silloin tuli Marina.
Ystävyys kuitenkin säilyy syvänä siihen asti, kunnes Lo
lähtee 17 vuotiaana Yoelin matkaan Tukholmaan ja jättää kaiken taakseen. Hiukan
ihmetyttää, kun Yoel laittaa Lon ajamaan autoa ja ajotaidoton tyttö siinä ajaa hurauttaa
Tukholmaan tuosta noin vain. Yoelin jälkeen tulee muita maita ja miehiä, mutta
Lukas pysyy mielessä. Lon palatessa maailmalta äitinsä luokse isänisän
hautajaisten jälkeen, äiti kertoo salaisuutensa Lo:lle. Lo saa myös selville,
missä Lukas on. Viimeinen kappale jättää lukijalle ajateltavaa, sillä siinä ei
kerrota, kumpi on kertoja, Lo vai Lukas, tapahtuiko kenties
liikenneonnettomuus, kirjoittaja vain toivoo, että jos selviän tästä hengissä,
teen tarinamme lopusta kauniimman.
Kirjan pari ei saa toisiaan, ainakaan tämän kirjan aikana.
Heräävää rakkautta tietysti odottaa, mutta kirjassa tapahtuu kaikenlaisia
esteitä ystävysten välillä, joten onni ei ole heitä varten. Kirjan vajavuus on Lon aikuiselämän arjen
kuvaus, esim. työurasta ei puhuta kirjassa, jota ihmettelen, sillä kyllähän
rahaa kuluu, kun matkustelee ulkomailla. Kirjassa Lon ja miesten tapaamiset ja
heidän välinen vuorovaikutus nousee tärkeimmäksi. Kirjassa on kuin kaksi osaa:
ensimmäinen taitavasti kuvattu lapsuusosa loppuu siihen, kun Lo lähtee kotoaan
Tukholmaan ja jättää Lukaksen; toinen osa on sekoilua paikasta toiseen ja
elämänhallinnan etsintää ts. nuoruuden kehitysvaihe on jymähtänyt päälle eikä
Lo kykene aikuistumaan.
Anne Swärd, Viimeiseen hengenvetoon
suom. Katriina Huttunen
Otavan Sininen kirjasto 2011
s. 328
Till sista andetaget
Anne Swärd, Viimeiseen hengenvetoon
suom. Katriina Huttunen
Otavan Sininen kirjasto 2011
s. 328
Till sista andetaget
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti