Timo Parvela: Maukan ja Väykän satukirja

Timo Parvela on ahkera lastenkirjojen kirjoittaja. Kaikki tunnistavat hänen Ella-sarjansa, josta löytyy jo 14 osaa. Maukka ja Väykkä-kirjat kertovat kissasta ja koirasta ja heidän eläinystävistään. Maukan ja Väykän satukirja on sarjan kuudes osa. Ella-sarja on kohdistettu alakoululaisille, mutta Maukka ja Väykkä sopii luettavaksi perheen pienimmille ja isommat voivat lukea sitä itse. Kirjan herkullisen kuvituksen on tehnyt Virpi Talvitie. Kuvitus on niin mielikuvituksellinen, että kuvia katselee mielellään pitemmän aikaa.

Maukan ja Väykän satukirja oli jaettu 16 satuun, joista jokaisessa oli hassuja tapahtumia tai Maukan ja Väykän keskinäistä yhteiseloa ja tekemistä, sillä he asuivat kaksistaan taivaansinisessä talossa, eikä yhteiselo ollut aina niin rauhallista, kuten se ei ole missään muussakaan kodissa, missä on useampi asukas. Väykkä on ajokoira, rauhallinen ja ajattelevainen, jonka lempipuuhastelua on puutarhanhoito. Maukka on kissa ja oikea sähikäinen luonteeltaan. Maukan lempipuuhaa oli laiskottelu ja syöminen, tosin aina välillä Maukka sai tarmonpuuskan ja silloin hän laittoi tuulemaan, kunnes väsähti. Näin kävi Maukan yrityksessä aloittaa voimistelu Joogaa – sadussa. Väykkä voimisteli joka aamu itsensä notkeaksi ja lämpimäksi, mutta Maukka ajatteli voimistella vielä paremmin ja tarvitsi voimisteluun runsaasti rekvisiittaa, ei hänen luonteelleen sopinut voimistella Väykän seurana likaisella lattialla.

Kaikki on valmista. Huomenna minä astun kuistille yhtä aikaa aamuauringon säteiden kanssa. Tiu´ut helisevät, suitsukkeiden tuoksu leijuu arvoituksellisena ja valkoinen pukuni loistaa alas kylään saakka. Heilutan hitain, arvokkain, vuosisataisin liikkein voimistelusauvaani, jossa lohikäärmeiden silmät hehkuvat kuin tähdet. Täytän keuhkoni raikkaalla ilmalla ja ajatukseni rauhalla, sillä silloin olen yhtä kaiken olevaisen kanssa. Silloin vasta minä olen valmis, Maukka mumisi ja nukahti.

Seuraavana aamuna Väykkä voimisteli jälleen lattialla. Maukka nukkui yhä sängyssään.

Kirjan saduissa oli runsaasti ajateltavaa ja oivaltavaa oppimista. Tarpeellista tavaraa – sadussa Maukka ja Väykkä päättivät luopua tarpeettomasta tavarasta, jota oli kerääntynyt kummallekin. Kirjasta voi lukea miten ystävykset selvisivät tavaroiden kierrättämisestä. Ainakin kummallekin tuli hyvä mieli päivän uurastuksesta, vaikka tavarat eivät vähentyneet ollenkaan.

Yljettävää – sadussa Maukka oppi kohtaamaan vieraan koiran, jota hän piti ulkomaalaisena ja yljettävänä. Sitä paitsi koiran nimikin oli Maukan mielestä vierasmaalainen, Vuhkobowitz. Vuhkobowitz oli aivan meidän vanhemman koiramme Andyn näköinen, joka on cairnterrieri. Maukka oli erittäin epäluuloinen ja olisi toivonut, että Väykkä olisi ajanut Vuhkowitzin pois ja käyttäytyi vierasta koiraa kohtaan huonosti. Vierailun jälkeen Maukka totesi rakastavansa kaikkea uutta ja erilaista, joten tästäkin sadusta löytyi mainio opetus.

Maukan ja Väykän satukirja on niin ihastuttava, että sen satuja voi lukea aina uudestaan. Kirjan opetukset ja oivallukset ovat Maukkamaisia ja Väykkämäisiä, tosin joukkoon on mahtunut mainioita satuja myös heidän ystävistään. Kirjassa vietetäänkin ystävien parissa naamiaiset, seilataan huvipurrella, ja järjestetään yllätysjuhlat… En kerro kenelle.

Timo Parvela, Maukan ja Väykän satukirja

kuvitus Virpi Talvitie *****

Tammi 2013

s. 82