Ernest Hemingway: Kirjava satama

Amerikkalainen kirjailija Ernest Hemingway (1899–1961) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1954. Kirjava satama ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1937 ja sen ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1945. Kirjavasta satamasta on tehty myös elokuva (1944) kuten monesta muusta hänen kirjastaan ja myös hänestä itsestään on tehty elokuvia. Hemingway asui aikoinaan sekä Floridassa että Kuubassa, joten Kirjavan sataman ympäristöt olivat kirjailijalle tuttuja seutuja. Hemingway joi runsaasti alkoholia ja vietti aikojaan kapakoissa ja ravintoloissa. Hemingway on ottanut kirjan juonikuvioihin paljon oman elämänsä ja aikakautensa politiikan kuvauksia mukaan. Kirjavassa satamassa vietetään paljon vapaa-aikaa mm. Freddyn kapakassa, salakuljetetaan ihmisiä ja alkoholia sekä juodaan sitä aika reippaasti.

Hiukan juonipaljastuksia: Kirjan päähenkilö oli Harry Morgan. Kirja alkoi kuvauksella, jossa Harry Morgan oli Havannassa ja oli menossa aamukahville kahvilaan. Hänen luokseen tuli kuubalaisia pyytämään, että Harry salakuljettaisi heidät Valtoihin. Harryn kieltäydyttyä miehet lähtivät, mutta ennen kuin miehet pääsivät ulos, paikalle saapui auto, josta ammuttiin kyseiset miehet kuoliaaksi. Kirjan tapahtumat olivat siis hyvinkin raakoja. Kirjan kuvauksissa oli runsaasti aseita ja väkivaltaisia kohtauksia.

Kirjan alussa Harry omisti veneen ja kuljetti asiakkaita kalastamassa veneellään. Rikkaat asiakkaat saattoivat kalastaa useamman viikon, mutta eräs asiakas jätti velkansa maksamatta ja lensi pois. Hemingway halusi Kirjavalla satamalla kertoa, miten ihminen nujerretaan alas. Kirjavan sataman alkuperäinen nimi oli ”Toisilla on, toisilla ei”, nimi joka kertoi selkeästi rikkaiden ja köyhien eron. Kirja on oman aikakautensa kuvaus, jolloin mustia henkilöitä puhuteltiin neekereiksi ja he olivat kaikkein köyhimpiä. Naiset pysyttelivät kotona hoitamassa lapsia, niin myös Harryn vaimo. Hemingway osasi kirjassa kirjoittaa myös rakkaudesta ja rakkauden loppumisesta, josta pidin paljon, vaikka kirja muuten väkivaltakuvauksineen ja alkoholihuuruineen ei oikein sytyttänyt.

Hän kulki ohi kapeapihaisten puutalojen, joiden suljettujen ikkunaluukkujen raoista tunkeutui valoviiruja, ohi puuhökkelien reunustamien takakujien, ohi alkuasukaskorttelien, jossa kukoisti rinnan peitettynä jäykkyys, hyve, epäonnistuminen, kaurapuuro, ja keitetty sianliha, aliravitsemus, tekopyhyys, oikeamielisyys, ristisiitos sekä uskonnon suoma lohtu.

Ernest Hemingway, Kirjava satama

suom. Toini Aaltonen

Tammi, Keltainen pokkari 2011

14. painos

To Have and Have Not 1937

s. 243