sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Leena Kirstinä: Kirsi Kunnas - sateessa ja tuulessa


 Olen kirjoittanut elämäni runoihin. Runot ovat minulle ominainen tapa ilmaista kokemuksiani.

Sydämellinen onnentoivotus tänään syntymäpäiviään viettävälle 90-vuotiaalle Kirsi Kunnakselle. Kirsi Kunnas, sinä olet se minun lapsuuteni mielikuvituksen kannustaja, tukija ja opettaja. Sinun ansiostasi minusta tuli runotyttö, enkä varmasti ole ainoa. Kirjojasi on luettu yhä uudelleen ja uudelleen lapsille kotona, päiväkodeissa ja kouluissa. Runoistasi ja loruistasi voi löytää jokaiseen tilanteeseen luettavaa.

Leena Kirstinä on tehnyt valtaisan työn kirjoittaessaan Kirsi Kunnaksen pitkän uran  Kirsi Kunnas - sateessa ja tuulessa teokseen. Teos on laaja ja sisältää paljon muutakin kuin vain Kirsi Kunnaksen elämänkerran. Kirsi Kunnas syntyi kulttuuriperheeseen, sillä sekä isä että äiti olivat kuvataiteilijoita. Kirsin vanhemmat olivat Tulenkantajia ja elivät boheemia elämää. Vanhemmat olivat avarakatseisia ja perheen ovet olivat avoinna ulkomaalaisille vieraille. Isän kuollessa Kirsi oli vasta neljävuotias. 

12-vuotiaana tulivat tyttökirjat, Salme Setälä, Anni Swan, Mary Marck sekä Louisa M. Alcott Pikkunaisineen. "Kirjailijan nimen luimme Alilan (sisko) kanssa Luinen Ämmä Alkotti", Kirsi muistaa. Lucy Maud Montgomeryn Anna-sarjasta hän piti mutta ei Pienestä runotytöstä. Kun Kirsi sai uuden koulukirjan, hän luki sen ensin kokonaan läpi, erityisesti tiheään painetut kohdat, joissa oli tarinoita. Jännittävät, juonellisesti monipolviset Jalna-kirjat houkuttivat sarjallisuudessaan. Jane Austen, Bronten sisarukset sekä John Galsworthy, jonka Omenapuu on jäänyt erikseen mieleen, tarjosivat sijaiskokemuksia, toteuttivat halun elää toisten elämää, kun omassa elämässä ei tapahtunut paljon. Kirsi oli myös utelias tietämään, mitä muut ajattelevat. Muiden ajatuksiin pääsi kirjojen kautta.

Kirsin perhe vietti talvet Helsingissä ja kesät Nauvossa, joka on Turun saaristoon kuuluva saari. Nauvoa ympäröivästä merestä tuli Kirsille läheinen ja merellä läsnäoleva tuuli tuli Kirsin runoihin mukaan. Kirsi Kunnas on kirjoittanut myös useita aikuisille suunnattuja runokirjoja. Leena Kirstinä on arvioinut Kirsi Kunnaksen runoja teoksessaan. Arvioinnit ovat perusteellisia ja tekevät kirjasta näiltä osin enemmän tieteellisen kuin elämänkerrallisen teoksen. Esim. seuraavasta tekstinpätkästä minulla ei ole hajuakaan mitä se tarkoittaa:

Metalepsis ei siis perustu vertaamiseen kuten metafora eikä nimityksenvaihdokseen kuten metanymia, vaan siinä tuodaan esiin etäinen - usein ajallinen - suhde kuvan ja kuvattavan välille.

Kirjassa on kuitenkin paljon Kirsi Kunnaksen elämänkertatietoja, kuten hänen sairastumisensa tuberkuloosiin ja pitkät parantola-ajat, jolloin jäi aikaa kirjoittamiselle. Kotona ei ollut puhelinta, joten yhteydenpito pidettiin kirjoittamalla kirjeitä.

Voittaakseen mielipahansa ja estääkseen liiallisen surkeilun täyttävän kirjeen sivut Kirsi keksi itselleen sivupersoonan, jolle hän antoi nimen Haitula, koska se oli kooltaan pieni. Alun alkaen hän kuvitteli Haitulan tytön ääneksi, joka keskeytti marinan.

Kirsi voitti tuberkuloosin ja on elänyt pitkän ja vaiherikkaan elämän. Lukijat voivat tutustua hänen elämänkuvioihinsa tämän teoksen sivuilta. Kirsi Kunnas avioitui Jaakko Syrjän kanssa ja heillä on kaksi poikaa Mikko ja Martti. Kulttuuriperintö on jatkunut näiden poikien elämässä, sillä he perustivat nuorina suositun Eppu Normaali - bändin.

Jaakolta on myöhemmin tivattu, oliko se rakkautta ensisilmäyksellä. "Ei ollut", hän on vastannut. "Sen vuoksi avioliitto onkin kestänyt 57 vuotta, ja tutustuminen jatkuu yhä."

Leena Kirstinä, Kirsi Kunnas - sateessa ja tuulessa
WSOY 2014
s. 431


Katjan bloggaus
Hennan bloggaus
Rouva Huun bloggaus

10 kommenttia:

  1. Hauskaa: on vasta tutustunut 57v. ja tutustuminen jatkuu yhä..;)))
    Mainio postaus, Mai; suurkiitokset sinulle ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta aviomiehen lausunto oli niin mainio, että se oli pakko lainata tähän postaukseen :)
      Kirsi Kunnaksessa on sellaista naispuolista veijaria, keppostelijaa ja silti jalat maassa seisovaa tavallista ihmistä, jota on varmasti helppo lähestyä. Hän on mielestäni lämmin ja avarakatseinen ihminen. Isän menetys lapsena ja vaikea sairaus näkyvät joissakin runoissa suruna, jota on pakko kantaa mukana, mutta jonka voi kirjoittaa Haitulaksi.

      Poista
  2. Tämä kuulostaa kyllä hienolta kirjalta!
    Olen säästellyt lukemista, mutta tammikuussa ajattelin viimein tutustua Kirsi Kunnaksen elämään tarkemmin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kirjailija. Kyllä tästä teoksesta, ja onhan niitä muitakin, löytyy elämänkertatietoja. Kirja on hieno ja siitä löytyy kuvia ja tietoja yhteiskunnallisesta osallistumisesta sekä esim. oppikirjan tekemisestä tarinaa.

      Poista
  3. Minä en ehtinyt tätä vielä lukea,vaikka ajatuksena oli. Ehkä juuri tuo tieteellinen ote sai jättämään kirjan vielä odottamaan tulevaa. Kaikelle on aikansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet. Ajattelin kuitenkin juhlistaa syntymäpäiviä lukemalla tämän kirjan. Voihan tieteelliset osat hyppiä yli ;)

      Poista
  4. Ihana Kirsi Kunnas! <3 <3 <3

    Tämä hänen elämäkertansa kiinnostaisi minua kovasti -sen sisältämät tieteellisetkin osat.

    Kiitos tästä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirsi Kunnas on todellakin ihana runoilija ja mainio charmantti persoona :) Ihailen suunnattomasti.

      Poista
  5. Olit sattumalta poiminut tästä kirjasta monta sellaista lainausta, joiden äärellä itsekin pysähdyin, esim. ihanien tyttökirjojen maininnat ja tuo mystinen metalepsis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metalepsis kuulostaa ihan sairaudelta, vähän niinkuin lorvikatarri, tai sitten tosi pitkiltä päiväunilta...makaan tässä nyt pitkään, enkä aio ihan heti herätä. Eikös se ollut jotain ajankuvausta?

      Poista