tiistai 6. kesäkuuta 2017

Kaija Lehmuskallio: Nokkosmadonna

Myöhemmin sinä syksynä useita joutsenia laskeutui Kartanon lahdelle. Siinä oli jokin purosuiston tapainen paikka, joka pysyi joskus pitkäänkin sulana. Joutsenet viipyivät useita päiviä.

Kaija Lehmuskallion esikoisromaani Nokkosmadonna on aitoa historiallista kartanokirjallisuutta siihen aikaan, kun kartanot vielä työllistivät lähiseuden ihmisiä. Kirjan kansikuva kuvaa joutsenia ja se on mielestäni kauneimpia kirjan kansikuvia tänä vuonna. Kirjan nimi ja kansikuva sopivat hyvin yhteen. Kirjan tarkoituksena on kertoa suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka muutti suomalaista kartanokulttuuria, aateliskartanoita ja niissä elettyä elämää. Sodat edistivät murrosta, mutta myös teollistuminen, opiskelu ja muutto kaupunkeihin parempipalkkaisen työn perässä. Kartanoissa monet työt tehtiin ilman virallista palkkaa jonka sijasta annettiin ruokaa, vaatteita ja tarveaineita, kuten halkoja. 

Nokkosmadonnassa eletään vapaaherra Willem von Genthamin kartanossa Gentgårdissa, Kenttilässä. Kirjan kuvioissa kartanon perheenjäsenet ja alustalaiset tulevat tutuiksi, myös lähiseudun asukkaat, jotka liittyvät kartanoon tai sen alustalaisiin jollakin tavalla. Kartanon alustalaiset ovat köyhiä, mutta poikkeuksen tekee Koroilan perhe, joiden tytär Katri on yksi kirjan päähenkilöistä, joka esiintyy kirjassa nimellä Tyttö. Katri on ihastunut häntä muutaman vuoden vanhempaan Kristeriin ja heidän orastava ihastuminen on kirjan kauneinta antia.

Nokkosmadonnan tarina on syntynyt suullisesta historiasta ja kirjailija kiittääkin heitä jotka vielä elävät ja heitä, jotka ovat jo kuolleet siitä, että ovat vastanneet hänen kysymyksiinsä, jotka liittyivät kartanokulttuuriin. Kasvatustieteen tohtori ja dosentti Kaija Lehmuskallio on omistanut elämänsä lukutaidolle ja tutkimustyön ohella hän on kerännyt laajan aapiskirjakokoelman, jonka hän lahjoitti Hattulan kunnalle. Aapisten joukossa oli jopa 1800-luvun Kuva-aapinen.

Nokkosmadonnan seurassa tutustut aatelisiin, talonpoikiin ja alustalaisiin. Jako ihmisten välillä oli suuri, sillä suurin osa ihmisistä oli köyhiä ja varsinkin sotien aikana nälkäkuolema oli lähellä. Kirja on yhteiskunnallisesti tärkeä teos, jossa tarkastellaan eri ihmisryhmiin kuuluvien ihmisten elinympäristöä ja mikä henkilön suhde kartanoon oli. Ihmiset ovat mielenkiintoisia ja kappaleet ovat löyhästi sidoksissa toisiinsa kuin kirjan persoonalliset henkilöt kartanoon.

"Kun katsot Joutsenen tähdistöön, siinä on tähti Cygnus X-1. Se on kaksoistähti. Tiedät, mitä se merkitsee. Sen toinen puoli on himmeä, toinen puoli kirkas, mutta se on yksi kokonainen tähti", Krister kertoi minulle. Piti minua kädestä, ohjasi katsettani ja kosketti kevyesti huulillaan silmiäni.

Kaija Lehmuskallio, Nokkosmadonna ***
Kvaliti 2017
s. 461
Historiallinen teos


6 kommenttia:

  1. Kiva nähdä, että joku muukin on lukenut tämän kirjan! En ole ainakaan tähän mennessä törmännyt bloggauksiin tästä. Minusta se oli aivan huikea historiallinen kuvaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen historiasta kiinnostunut, joten kirja oli kuin minulle kirjoitettu. Hienoa, että kirjassa kerrottiin suomalaisesta kartanokulttuurista. Yhteiskunnallinen teos.

      Poista
  2. Hieno nimi kirjalla, herättää uteliaisuutta, niin kuin kertomasi sisältökin. Pohjantähteä jälleen televisiosta seuratessa olen miettinyt, miten eriarvoisia ihmiset Suomessa olivat sata vuotta sitten. Tuo Lehmuskallion kirja kyllä kiinnostaa. Onko romaani sijoitettu ihan oikeisiin paikkoihin, siis ovatko Genthamin kartano ja Kenttilä oikeita paikkoja vai fiktiivisiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tarkistanut tietoja, eikä kirjassa kerrottu lähemmin, mutta kartanokulttuurista on kertonut useampi ihminen. Kävimme mieheni kanssa Louhisaaren kartanossa, joka on nykyään museo, Mannerheimin kotikartano, ja saimme nähdä kartanoelämää.
      Suosittelen kirjaa jo senkin vuoksi, että kirjassa annetaan ääni myös alustalaisille. Eriarvoisuus oli suurta ja ihmiset elivät aatelisten armopaloista.

      Poista
    2. Mukava huomata, että Nokkosmadonna herättää mielenkiintoa ja keskustelua. Kirjassa kuvattu Gentgårdin kartano on kuvitteellinen, mutta sillä, kuten myös kaikilla kirjan henkilöillä, on esikuvansa todellisuudessa. Kirjan tarinat ovat myös hyvin pitkälle tositapahtumiin perustuvia, vaikka totta kai tämä on kaunokirjallinen ja fiktiivinen teos, jolloin kirjailija tietenkin ammentaa kerrontaan paljon myös omasta mielikuvituksestaan. Tänään ilmestyneessä Seura-lehdessä on kirjailijasta neljän sivun henkilökuvaus ja artikkelissa valotetaan myös Nokkosmadonnan taustoja enemmän :)

      Terveisin,
      Kustantamo Kvalitin puolesta Hanna Sinkkonen

      Poista
    3. Kiitos taustatiedoista. Tietysti kirjan taustoistaon mukava lukea enemmänkin, joten olen kiinnostunut artikkelista, jossa kerrotaan kirjasta enemmänkin.

      Poista