"Te varmaan tunnette", neiti Bonnard sanoo silkkisellä, taipuisalla äänellään, "pienen umpikujan nimeltä Apple Tree Yard."
Kirjan kansikuvassa oleva Apple Tree Yard on kuja, joka tulee tutuksi Louise Doughtyn oikeussalidraamakirjassa Kielletyn hedelmän kuja. Kirjan päähenkilö, jonka ajatuksia pääsemme seuraamaan tämän psykologisen jännityskirjan seurassa, on vähän yli viisikymppinen geenitutkija Yvonne Carmichael. Yvonne oli naimisissa ja kahden aikuisen lapsen äiti. Työ oli haasteellista ja antoisaa. Sitten tapahtui jotakin, joka muutti koko elämän suunnan, Yvonne ihastui tuntemattomaan mieheen kiihkeästi, ja jo ensitapaamisella pari harrasti estotonta seksiä siivouskomerossa. Molemmat olivat naimisissa, mutta Yvonne ei tiennyt miehestä mitään muuta kuin sen, että miestä kiihottivat seksikokemukset kujilla ja kopperoissa. Yvonne heittäytyi kiihkeään seikkailuun mukaan kaikesta sydämestä. Kunnes löysi itsensä oikeussalista.
Tapaamisten välillä minua riivaa himo, ja kirjoitan sinulle tietokoneellani kirjeen toisensa perään ja olen kiitollinen siitä, että olet kieltänyt sähköpostittelun, koska jo pari tuntia kirjeiden kirjoittamisen jälkeen koen kuvottavaa nolostusta omista paljastuksistani ja häpeän surkeita yrityksiäni kuulostaa viileältä ja analyyttiseltä, vaikka osoitan olevani aivan päinvastaista.
En aina hallitse asioita pääni sisällä.
Kirjan tapahtumat on kuvattu siten, että välillä kerrotaan oikeussalitapahtumista ja välillä aiemmista tapahtumista. Miksi Yvonne istui syytettyjen penkillä oikeussalissa, voi lukija ottaa selvää. Joku henkilö kuoli väkivallan uhrina, mutta miksi sellaiseen tilanteeseen päädyttiin ja kuka tappoi kyseisen henkilön, siitäkin kannattaa ottaa selvää. Kirjan kerrontatapa on herkullisen jännittävä. Viileä ja analyyttinen hienon yliopistouran luonut nainen syytettyjen penkillä. Tästä tuli eräs viime aikojen kuuluisin suomalainen rikosoikeudenkäynti mieleeni. Jotain samaa näissä kahdessa naisessa oli. Joutuiko Yvonne vankilaan, suosittelen lukemaan kirjasta. Kiellettyjen hedelmien kujasta selviää myöskin väkivaltaisen murhan motiivit ja kirjan loppuun jätetty juonipaljastus, joka käänsi juonen päälaelleen, kuten kunnon trillereissä kuuluu tapahtua. Huippujännittävää lukuhetkeä näiden rakastavaisten seurassa, oikeussalissa ja sen ulkopuolella.
Dna minut muovasi ja dna minut murskasi. Dna on Jumala.
Louise Doughty, Kielletyn hedelmän kuja ****
suom. Marja Helanen
minerva 2015
s. 368
Apple Tree Yard 2013
Houkuttavasti osasit esitellä ! Oikeussalidraamaa, psykologiaa, analyysiä ilmeisesti luvassa. En tiedä kumpi on vetävämpi nimi: Apple Tree Yard vai Kielletyn hedelmän kuja. Molemmat erinomaisia ! Millainen lienee "silkkinen, taipuisa ääni"?
VastaaPoistaKumpikin nimi on hyvä. Suomennos on oikein onnistunut. Kirjassahan on aika monta teemaa, kuten aviorikos, yli viisikymppisen naisen tuskailu oman identiteettinsä kanssa, huoli toisesta lapsesta, aviomiehen seikkailut ym. kirja sisältää paljon juonia, joten tämän kirjan kanssa ei tule aika pitkäksi.
PoistaTämä on hieno trilleri, jonka loppuratkaisu väänsi tosiaan asioita päälaelleen. Kirjalle toivoisi paljon lukijoita.
VastaaPoistaIhmismieli ja sen hieno kuvaaminen, kirjailija osaa sen taidon. Komppaan sinua, tämä on hieno trilleri :)
PoistaKirjan kansi luo mielenkiintoisen tunnelman. Olen aikeissa lukea tämän kirjan myöhemmin kesällä.
VastaaPoistaMukavia lukuhetkiä sinulle myös tämän kirjan parissa. Kirjan kansikuva sopii kirjaan todella hyvin.
Poista