torstai 14. maaliskuuta 2013

Paul Auster: Mr Vertigo






Paul Auster`n Mr Vertigo(1994, suom. 1997, 2. painos 2010) on pienen rääväsuisen pojan kasvukertomus elämästään, johon mahtuu väliin köyhyyttä ja kurjuutta, väliin rikkautta, kuuluisuutta ja loistoa. Auster on kirjoittanut uskomattoman tarinan 20-luvun katupojasta Waltista, jonka elämä muuttui kertaheitolla hänen tavatessa mestari Yehudin ja lähtiessä hänen matkaansa. Mestari lupasi hänelle miljoonia, mutta ne rahat olisivat kovan työn takana, Waltin piti opetella leijumaan ilmassa, siis levitoimaan. Kirja on mielikuvitusrikas toden ja fantasian sekoitus, sillä kyllähän sirkusesityksissä ihmiset nousevat ilmaan, mutta eivät he liiku siellä, kuten kirjan poika Walt oppi liikkumaan.

Waltin opittua leijumaan, hän ja mestari lähtivät kiertämään Amerikkaa ja pitämään show-esityksiä. Tietysti Waltin elämään liittyi eräs henkilö, joka yritti haitata hänen menestystä hinnalla millä hyvänsä, muutenhan kaikki olisi liian hyvin. Kaikki meni siihen asti suhteellisen hyvin, kunnes Walt tuli murrosikään ja levitoiminen piti lopettaa hirvittävien päänsärkykohtauksien vuoksi, jotka tulivat heti transsin jälkeen. Mestarin ja 14-vuotiaan Waltin piti keksiä tilalle jotakin muuta ja päämääräksi tuli yllätys yllätys Hollywood ja elokuvatähteys. Matka päätyi kuitenkin maantierosvojen käsiin ja sen jälkeen Waltin pikkurikollinen katupoikaelämä jatkui.

Austerin kynänjälki kirjassa oli taiturimaista, joka koukutti minut heti. Kirjassa kerrottiin rehevästi rasismista, joka liittyi 20-lukuun tiukasti ja sivuilla vieraili jopa Ku Klux Klan. Toisinaan Auster unohti, että kirjoittaa 20-luvusta ja käytti sanoja, joita uskoakseni siihen aikaan ei käytetty mm. alkio (viitaten ihmiseen). Välillä kirjan teksti ja varsinkin keskustelut olivat niin yliampuvan koomista, että niille oli pakko nauraa. Kirjan puheosuuksissa käytettiin runsaasti kirosanoja ja halventavia nimityksiä, jopa niin paljon, että ne muuttivat tekstiä Austerin taikakynällä aivan muuksi. Ja ensimmäinen hellyttävä itkuni tuli jo aika alussa pienen pojan kiukutellessa mestarin opeissa. Kirja on jaettu neljään osaan ja ne jokainen kertovat oman tarinan Waltin vaiherikkaasta elämästä. Mestari Yehudin lisäksi, Waltilla ei ollut kovin montaa ystävää ja elämää sekoittivat hyvän ja pahan, köyhyyden ja rikkauden korttipakat. Jokerina pohjalla oli mestari Yehudi, jonka oppien mukaan Walt löysi aina suunnan elämälleen ja ymmärsi lopulta olevansa itse ainoa, jota sitä suuntaa ohjailee.

Mestari Yehudi valitsi minut, koska olin pienin, saastaisin ja viheliäisin. ”Sinä et ole elukkaa parempi”, hän sanoi, ”vaan osoitus ihmisen olemattomuudesta.” Se oli ensimmäinen virke, jonka hän sanoi minulle, ja vaikka siitä illasta on kulunut kuusikymmentäkahdeksan vuotta, olen yhä kuulevinani nuo sanat suoraan hänen suustaan. ”Sinä et ole elukkaa parempi. Jos pysyt siellä missä olet, kuolet ennen kevättä. Mutta, jos lähdet mukaani, opetan sinut lentämään.” *****

Paul Auster, Mr Vertigo
suom. Jukka Jääskeläinen
Tammi, Keltainen pokkari 2. painos 2010
ensim. suomennos 1997

ps. Mr Vertigosta on blogannut myös Lumiomena

1 kommentti:

  1. 2010 oli Kansallisteatterissa näytelmä tästä kirjasta ja nyt harmittaa, kun en mennyt katsomaan sitä. Oletko käynyt katsomassa ja mitä pidit näytelmästä?

    VastaaPoista