tiistai 11. marraskuuta 2014

Sari Pullinen: Kohta kaikki alkaa

Kohta kaikki alkaa on Sari Pullisen esikoisteos. Pullinen lähetti kirjakilpailuun kaksi käsikirjoitusta ja Kohta kaikki alkaa oli yksi finalisteista. Kilpailun myötä Pullinen sai kustannussopimuksen kirjalleen. Kirjan kansikuva on lupaavan herkkäsävyinen, ainoa mikä kuvassa häiritsee tai kiinnittää huomiota, on puukon terä, jota ei heti havaitse kuvasta, mutta kun sen havaitsee, se alkaa kiinnostamaan. Hetkinen, eikö kirjan pitänyt olla kertomus toisesta naisesta, mihin siinä puukkoa tarvitaan?

Pelkäsin niin paljon, niin monia asioita. Pelkäsin illan hupenevan käsistä liian nopeasti, niin kuin ne aina tekivät. Pelkäsin yön saapuvan ja sinun lähtevän, ja että jään vuoteeseeni yksin. Vaikka se tuoksuisi yhä sinulle, et olisi siinä enää. Kaikkein eniten pelkäsin sitä, sillä se teki kipeää.

Rakkaus on ihanaa, kun se on molemminpuolista. Vaikeaksi rakkaussuhteen tekee, jos molemmat tai toinen on vakituisessa suhteessa tai suhteen osapuolilla on lapsia. Sari Pullisen kirja on rakkauskirja naisesta, joka rakastui ja erosi miehestään toisen miehen vuoksi. Hän ei voinut elää salasuhteessa. Suhteen toinen osapuoli ei ollut valmis luopumaan perheestään. Suhde kesti viisi vuotta. Naisen rakkaus jatkui, miehen ei. Kirjassa eletään sitä aikaa, kun mies on jättänyt naisen. Kirjassa eletään jätetyn naisen tuskaa.

Autoni penkillä oli verta. Miten siinä voi olla verta? Kenen verta se oli? Kuka täällä on heilunut puukon kanssa? Päässäni surisi. Hakkasin radiota. Äänet eivät lakanneet. Radio oli jo kiinni. Ja nyt, joku puhui taas. Ei: se huusi.

Nainen pakeni tuskaansa ja mennyttä aikaa merenrantakaupunkiin. Hän halusi olla tuntematon. Hän halusi, että kukaan ei tiedä missä hän on. Hän halusi, että se ei tiedä missä hän on. Huolimatta siitä, että kirjassa eletään tuskaisaa eroa, pikkuhiljaa elämä alkoi voittaa. Tuskan sisälle alkoi hahmottua ympäröivää elämää ja onneksi läheiset huolehtivat naisesta. Tiedän, että jätetyksi tuleminen aiheuttaa aina kriisin. Toiset ovat vahvempia kuin toiset. 

Nykyaikana on yleistynyt tapa jättää puoliso tekstiviestillä, jossa ei ole mielestäni mitään mieltä. Kymmenien vuosien yhteiselo lopetetaan lyhyellä viestillä. Voiko enää loukkaavammin lopettaa suhdetta. Sari Pullisen kirjassa suhdetta ei lopetettu tekstiviestillä, vaan mies lopetti suhteen puhumalla siitä, että ei pysty jättämään perhettään. Törkimys pystyi kyllä pettämään perhettään viisi vuotta. Lukijat voivat kokea päähenkilön tuskan ja vihan, aggression ja kaikki tuntemukset aidon oloisesti. Päähenkilö kävi todella syvällä. Rakkaus ja viha ovat todella sukua keskenään.

Sari Pullinen, Kohta kaikki alkaa ****
Gummerus 2014
s. 288


8 kommenttia:

  1. Mai, olin aivan varma, että tämä kirja on just mulle, mutta toisin kävi. Olen surkea teilaaja, joten en nyt kerro, miksi kirja jäi kesken. Kansi on minusta hyvä. Olisin kovasti halunnut pitää tästä kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän noita kirjoja jää kesken. Lainasin Kuinka Prinsessa Ruusunen hurmataan kirjan ja kuvittelin saavani oikein rakkausromaanin, mutta se oli niin kamala sadomasokistinen kirja, että huh huh. Kamala kun noin kaunis nimi ja ihana Prinsessa Ruusunen pilataan seksillä. Se kirja jäi siis kesken ja ilmoitin kirjastolle, että tätä ei sitten saa lainata alle 15-vuotiaille. Kirjastontäti aikoi itse lainata sen ;)

      Poista
  2. Kiitos esittelystä Mai. Ei tosin taida olla mun kirja, kun vierastan näitä ihmissuhdejuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Omppu :) Minulla on tuossa seuraavakin bloggaus tällainen ihmissuhdebloggaus, johon sisältyy muutakin...
      Minä vierastan raakoja sotakirjoja, mutta tulipahan luettua sellainen, kun Giordanon uusin kertoi Afganistanin sotilaista.

      Poista
  3. Olisin aloittanut tämän kirjan luvusta 9. ja tehnyt eheän tarinan. Tässä oli liikaa kaikkea minulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän oli kirjaksi ihan sopiva määrä sivuja, alle 300. Jostakin syystä päähenkilön tuska imaisi minut ja elin kirjan mukana.
      Jos jotain vaihtaisin niin sen yhden perhetragedian. Niitä nyt alkaa olla joka kirjassa. Olisin ehkä kytännyt pettäjämiestä ja tehnyt hänen elämästään ikävämpää. Kosto oikeaan kohteeseen. Revitellyt oikein, kun se kirjassa on helpompaa kuin oikeassa elämässä.

      Poista
  4. Tykästyin kirjan kieleen, ja tuntui, että kieli eli omaa elämäänsä kirjassa. Kiitos linkityksestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kaunista kieltä, joka imaisi mukaansa surulliseen tunne-elämään.

      Poista