maanantai 19. lokakuuta 2015

Andrew O´Hagan: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe






Glasgowissa syntynyt nykyisin Lontoossa asuva Andrew O´Haganin Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe on kirjailijan neljäs romaani ja toinen, joka on suomennettu. Ensimmäinen suomennettu teos oli Lähempänä taivasta (1999 suom. 2002), joka kuulostaa niin tutulta, että olen ehkä lukenut sen. Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe teoksen kansikuva on todella kaunis, mutta eihän Maf-koirasta nyt huonoa kuvaa saisi otettuakaan, eikä sen puoleen Marilynistäkään. Kirja on kuvitteellinen teos ja kertoo Maf-koiran ajatuksista, aikamoinen filosofi ja pohdiskelija tämä pieni veijari oli. Andrew O´Hagan on luonut todella ajattelevaisen, mutta koiramaisen ja siten myöskin koiramaisesti käyttäytyvän kirjansa päähenkilön. Kaikkihan alkoi siitä, että Frank Sinatra halusi lahjoittaa Marilyn Monroelle koiranpennun, koska Marilyn oli masentunut erottuaan miehestään Arthur Milleristä. Kirjan tapahtumat sijoittuivat 60-luvulle, Marilynin viimeisimpiin vaiheisiin.

Sivistyneen ihmisen tulee tietää keskivertokoirasta muutamia seikkoja. Ensimmäinen on, että me rakastamme maksaa. Maksa on shh ja hrm ja arf ja oikeaa herkkua, varsinkin makkarassa. Toiseksi me noin yleisesti ottaen inhoamme kissoja, emme tavallisista syistä vaan koska kissat suosivat runoutta proosan kustannuksella. Yksikään kissa ei ole koskaan puhunut pitkään hyvän proosan lämmössä.

Maf-koira seikkailee Marilynin matkassa ja tapaa tuon ajan kuuluisuuksia, jopa itsensä presidentin. Maf tuo Marilynin elämään hupia ja hellyyttä, mutta Marilyn kaipaa vierelleen oikeaa miestä. Julkisuus on hänelle välillä kammotus ja välillä se tuo leivän pöytään. Maf ei ole moksiskaan oli kyläilypaikka joko kampaamo, kauppa tai jonkun julkisuushenkilön koti tai juhlat, sillä Marilyn otti hänet joka paikkaan mukaansa. Toisinaan isännät ja emännät eivät pitäneet Maf-koirasta, jolloin Maf otti vapauksiaan ja saattoi puraista tai tehdä muita koiramaisia tempauksiaan.

Marilyn kaivoi esiin puuterirasian, kohensi kulmakarvojaan ja otti pari pilleriä. "Minulla on tunne, että tästä tulee hyvä kesä, Maf", hän sanoi. "Kun olemme saaneet tuon kurjan leffan kuvattua, me palaamme New Yorkiin." Minä heilutin häntääni, kiipesin hänen syliinsä ja nuolin hänen käsiään, jotka eivät olleet enää niin pehmeät. Hän taisi olla pilvessä, sillä hän hihitti noustessaan jaloilleen.

Kirja yllätti minut syvällisyydellään ja tapahtumarikkailla elokuva- ja kulttuurimaailman sekä tuon ajan poliittisen ilmapiirin kuvauksillaan, joita on ehkä ollut helpompi kuvata koiran näkökulmasta tarkasteltuna kuin puhtaasti henkilöhahmojen näkökulmasta tarkasteltuna. Kirja on huumorintajuinen, mutta tuo esille Marilynin masentumisen ja lääkkeiden käytön. Emme unohda Marilyniä koskaan ja tämä teos vahvistaa vielä muistojamme tästä maailmankuulusta näyttelijästä, joka kuoli aivan liian nuorena. ****

Andrew O`Hagan, Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe
suom. Heikki Karjalainen
Tammen Keltainen Kirjasto 2. painos 2011
s. 322
The Life and Opinions of Maf the Dog and of his friend Marilyn Monroe 2010

Sonjan bloggaus
Katjan bloggaus
Minnan bloggaus

6 kommenttia:

  1. Mainio postauksesi aiheutti hyvänmilenhyrinää näin heti viikon alkuun:) Marilynin vannoituneena ihailijana ja vankkumattomana koirainrapsuttelijana tämä O´Haganin teos jätti aseettomaksi ja sulatti sydämen. Kuorensa alle Marilyn jäi puolivangiksi, sillä paitsi kaunis hän oli lahjakas ja monipuolinen näyttelijätär, kuten komediennena Piukoissa paikoissa ja aivan toisenlaisessa roolissa viimeiseksi jääneessä Sopeutumattomissa. Shh - hrm & arf !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marilyn oli niin suloinen, että hänestä taisi pitää niin miehet kuin naisetkin. Hän oli niin ylivoimaisen kaunis, että eihän semmoisesta voi olla kateellinen tai mustis. Marilyn eli aikana jolloin politiikka oli räjähdysherkkää. Mustien oikeudet ja mafia, korruptiot ym. ja julkisuuden henkilöt napsivat pillereitä pysyäkseen pirteinä, masentunut ei saanut olla missään nimessä.
      Tämä kirja on kyllä huikean hulvaton, mutta samalla vakava ja koiramaisia ajatuksia täynnä :)

      Poista
  2. En tunne hänen tarinaansa yhtään joten olisi mukava lukea joku häntä koskeva kirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että Marilynistä löytyy elämäkertoja monen kertojan kertomana. Hänestä löytyy netistäkin paljon tietoa ja kuvia.

      Poista
  3. Voi, tämä kirja pitäisikin ottaa lukuun. Marilynin traaginen tarina koiran kertomana kuulostaa aika uskomattomalta näkökulmavalinnalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan tässä kirjassa ei paneuduta niihin Maarilynin traagisiin juttuihin ollenkaan, vaan rakastetaan häntä koiramaisen uskollisesti. Kirja on ennemminkin koiramaista filosofointia ja ajankuvausta täynnä. Marilyn on sivuhenkilö ja pääosassa on Maf-koira ja hänen elämä Marilynin rinnalla.

      Poista