Johanna Catani ja Lari Mäkelä (toim.): Toinen tuntematon

Tämä kirja on tulkinta Tuntematon sotilas-teoksesta, jonka tekevät näiden kirjailijoiden kautta naiset. Nainen on kirjassa pääosassa, kertojana, näkijänä ja kokijana. Tarinat voivat ärsyttää tai niiden näkökulma rakkaaseen hahmoon voi olla ristiriidassa sen tulkinnan kanssa, jonka olemme ottaneet omaksemme. Me kaikki tarkastelemme Tuntematonta sotilasta omasta ajallisesta, sukupuolisesta tai sukupolvisesta näkökulmastamme. Tämä teos on yksi tulkinta. Arvokas ehkä siksi, että se tuo tuohon tuntemattomaan sotilaaseen toisen, aiemmin piilossa olleen, näkökulman.  Kirsi Piha

Novelliteos Toinen tuntematon tuli luettavaksi heti sen jälkeen, kun olin katsonut uusimman elokuvaversion Väinö Linnan kuuluisasta kirjasta Tuntematon sotilas. Kirjan mieshahmot tulivat jälleen tutuiksi ja pysyivät sellaisina kuin olin ne tottunut kirjasta ja elokuvista tuntemaan. Koska tiesin lukevani tämän novellikirjan elokuvan jälkeen, tarkastelin elokuvan naishahmoja mielenkiinnolla. Elokuva toi heidät mielestäni aiempaa vahvemmin esille ja sen jälkeen oli mukava syventyä kirjan tunnelmiin. 

Teoksessa on 22 novellia ja alussa Kirsi Pihan Esipuhe, sillä teos on tehty yhteistyössä Ellun Kanojen kanssa, jossa Kirsi Piha on mukana. 22 novellia voi tuntua raskaalta lukea, mutta mielestäni novellit olivat hyvin yhtenäisiä. Ilmeisesti se, että ne liitettiin samaan aiheeseen eli sotaan, tosin eri henkilöihin, teki kirjasta hyvin varmaotteisen ja se, että mukana oli Väinö Linnan kirjan henkilöitä sivuhenkilöinä, mainintoina ja muistelmissa kokosi kirjan sellaiseksi kuin se oli tarkoitettukin.

Minusta kirjassa oli parasta, että novellit sijoittuivat ajallisesti eri aikakausiin, kaikki eivät liittyneet sota-aikaan. Pidin kovasti varsinkin Joel Haahtelan Valepuku novellista, joka sijoittuu sodan jälkeiseen aikaan, ja kertoo sotilaiden karusta kohtalosta sodan jälkeen ihmisraunioina. Novellissa on kaksi henkilöä, nainen ja mies. Nainen on pelastanut miehen lumihankeen jäätymiseltä ja vienyt kotiinsa, koska ei saanut yhteyttä viranomaisiin. Yöstä tuli käsinkosketeltavan pelottava. Nainen ei uskaltanut nukkua ja sota-ajan muistot vyöryivät tunteisiinvetoavasti mielessä.

Nainen pysähtyi ja erotti tumman hahmon pimeässä, katseli sitä matkan päästä. Mies oli kyyristynyt outoon asentoon ja tuulenpuuska sai hänen takkinsa liepeen lepattamaan kuin talven keskelle eksyneen perhosen siiven.

Toinen novelli, josta pidin kovasti, oli Mikko Kalajoen Sinun ikäisesi poika. Novellissa on kaksi venäläistä sotavankia, jotka oli sijoitettu työvelvollisiksi eräälle maatilalle. Sotaikäiset pojat ja talon isäntä olivat olleet jo pitkään poissa tai kuolleet. Sota kesti pitkään, joten kotioloissa ehti tapahtua paljon. Novelli ei ole ainoa, joka tuo esille seksuaalisuuden, mutta tässä novellissa seksuaalisuus tulee molemminpuoliseen tarpeeseen, elämännälkään, haluun olla haluttu.

Miestä en tiennyt etsiväni, mutta niin vain kävi. Ensimmäinen välähdys halkaisi vastarannan taivaan. Puuskatuuli riepotti rantakoivuja. Jyrinä tuli jäljessä hitaana kuin vanha nainen saunan lauteilta. Tule, Vasili sanoi. Mennään suojaan sateelta.

Kirjan ensimmäinen novelli on Hanna Weseliuksen Carola Mäkisen isoisä, joka voi yllättää lukijan erikoisella rakenteella. Novellin alussa on nuori tyttö, joka huomaa olevansa raskaana.

Lannan haju pistää nenään. Naapurin poika tulee lopulta, joskus, kai tämä sota joskus loppuu, rintamalta takaisin minun virnistävä kuvani taskussaan. Kuvaan on roiskahtanut ryssän verta huulipunaksi. Mitä minulle sitten tapahtuu?

Tosiasiassa nuori tyttö ei välitä naapurin pojasta ollenkaan, eikä ole varma lapsensa isästä. Novelli jatkuu Carola Mäkisen tarinana, jonka isoisä oli sodassa. Carola muistelee mahdollisia isoisäehdokkaita. 

Toinen tuntematon on  hieno idea koota novellikirja liittyen Tuntemattomaan sotilaaseen. Naisen osa sota-aikana on jäänyt varjoihin, mutta tosiasiassa naiset pyörittivät Suomen yhteiskunnan eri osa-alueita miesten keskittyessä sotimaan. Naisia oli myös sota-alueilla lottina, muonittajina, pesijöinä ja hallintotöissä. Naiset huolehtivat perheistä, lapsista, vanhuksista, sairaista, kotitöistä ja yleensä kaikista töistä, jotka miehet olivat tehneet aikaisemmin. Kirjan novelleissa naiset ottivat vastaan sodista palaavat poikansa, miehensä, veljensä ja sulhasensa arkuissa. Pappi tai kappalainen koettiin paholaisena, joka toi pahan viestin. Viestiä ei olisi haluttu ottaa vastaan.

Toisen tuntemattoman kirjailijat ovat paneutuneet historialliseen tunnelmaan nykyajan näkökulmasta ja tarjoavat näköalan sota-ajan naisten maailmaan. Kirjassa naiset ovat aktiivisia tekijöitä ja ihmisiä, jotka elävät elämäänsä sodasta huolimatta päivä kerrallaan. Joskushan sen sodan oli loputtava.

Johanna Catani ja Lari Mäkelä (toim.), Toinen tuntematon ****

Wsoy 2017

s. 376
Novellikirja

Kirjailijat ja heidän novellinsa:

Hanna Weselius: Carola Mäkisen isoisä

Petri Tamminen: Teidän suuren surkeutenne vuoksi

Niina Repo: Martta

Riikka Pulkkinen: Sinä nouset ylös

Tapio Koivukari: Hilma Lahti, souvarin muija

Mooses Mentula: Vääpeli Korsumäen neulova vaimo

Tuomas Kyrö: Vaadi aina enin itseltäsi

Sirpa Kähkönen: Kesän 1939 poutapilvet

Minna Rytisalo: Kulkurin valssi

Jenni Linturi: Tyttö, perkele!

Katja Kettu: Juro ja Rukka

Laura Gustafsson: Yksi tavallinen Vassa

J-P Koskinen: Jos siellä kumminkin olis jotakin

Tommi Kinnunen: Nuku nurmelle hyvälle

Mikko Kalajoki: Sinun ikäisesi poika

Inka Nousiainen: Kaunis päivä

Joel Haahtela: Valepuku

Taina Latvala: Enne

Laura Lähteenmäki: Tummuva vihreys

Venla Hiidensalo: Sydän on vasemmalla

Tuula-Liina Varis: Kyl Urho ain pärjää

Antti Heikkinen: Jauhot

Osallistun kirjalla Nipvetin Novellihaasteeseen 2