Kesä tulee
väistämättä, sanotaan, mutta kun Pekka Pouta purskahtaa nauruun TV-studiossa,
ymmärtää että elämä vähät välittää siitä miten mistäkin asiasta on ajateltu.
Sitten lumisateisten viikkojen jälkeen kesä onkin yhtäkkiä tässä.
Jukka Viikilän uusin teos on nimeltään Suomalainen vuosi. Kirjailija on kirjoittanut lyhyitä kirjoituksia
suomalaisista ja suomalaisesta elämästä. Kirja sisältää 133 kirjoitusta, jotka
on jaettu vuodenaikojen mukaan neljään teemaan: kevät, kesä, syksy ja talvi.
Kesä-otsikon alle on koottu mm. Sukujuhlat,
Hukkuminen, Riitapaikat ja Hätiköity
viestittely nimiset kirjoitukset. Yllä oleva lainaus on Kevät-otsikon alla olevasta Sääennusteet kirjoituksesta. Koska
kirjoituksia on paljon, kirjaa on mukava lueskella pätkittäin muutaman
kirjoituksen lukuvauhdilla. Kirjoituksista löytyy sopivassa sekoituksessa
huumoria ja oivalluksia.
Onko totta, että
maailma, joka on täynnä sivistyneitä ja sydämellisiä ihmisiä, voi tuhoutua
kolmen pikkupojan sotaleikkeihin? Jos on, miten ikinä niin on päässyt käymään?
Yllä oleva lainaus on Kesä-otsikon
alapuolelta olevasta Viimeinen
kesälauantai kirjoituksesta. Kirjoituksessa ihmetellään noita kaikkien
tuntemia suurvaltojen johtajia, joiden pinna on tiukalla ja valmius ohjussotaan
on todella lähellä. Nythän on tiedossa jonkinlaista aselepoa ja jopa
tapaamispäivämäärä on tiedossa, mutta tärkeimmäksi näyttää tulevan heidän
keskinäinen kisailu maapallon herruudesta. Mitä sitten tapahtuu, kun ohjukset
lentävät edestakaisin näiden maiden välillä? Voiko tapahtua niin kuin
kirjailija on miettinyt asiasta, ja meillä on se viimeinen kesälauantai edessä.
Toivottavasti näin ei käy.
Jukka Viikilä voitti vuonna 2016 Finlandia- palkinnon
kirjalla Akvarelleja Engelin kaupungista.
Pidin kovasti peukkuja kirjan puolesta, sillä tykkäsin kirjan runollisesta
ilmapiiristä. Suomalainen vuosi on erilainen kirja ja kirjoitukset on
kirjoitettu tiiviisti ja nasevasti, unohtamatta kyynisyyttä ja kritiikkiä kuten esim.
Viimeisessä kesälauantaissa. Suomalaisen vuosi teoksesta löytyy jokaiselle
jotakin miesnäkökulmasta katsottuna. Ei tietenkään unohdeta niitä vuodenaikoja,
joiden matkassa kirjoituksia voi lueskella. Meillä jokaisella on omia ajatuksia
vuodenajoista ja niihin liittyvistä teemoista ja samoin on Jukka Viikilällä,
joka on kirjoittanut virkistävän oloiset ajatuksensa ja mietteensä huumoria
unohtamatta toinen jalka villasukassa ja toinen kumisaappaassa, sillä kaikkea
voi sattua oli säätila mikä tahansa - parasta varautua kaikkeen. Minulle on tullut tutuksi juhannukset, jolloin sataa lunta tai rakeita, ts. nautitaan nyt näistä keväthelteistä, niin kauan kuin niitä riittää.
Suomalaiselle kesä on
työtä, jota ei kestäisi muutamaa kuukautta pitempään. Selviytyäkseen kesästä
suomalainen tarvitsee pitkän talviunen. Kun ensimmäiset lämpimät tulevat,
naapurit tervehtivät toisiaan, toinen toppa-asussa, toinen shortseissa.
Jukka Viikilä, Suomalainen
vuosi ***
Otava 2018
s. 219
Viikilä Jukka: Akvarelleja Engelin kaupungista
Vai tämmöinen tämä Viikilän Suomalainen vuosi! Kyllähän nämä meidän vuodenajat on surkuhupaisia. Nyt on ihanaa vaikka luonto kuivuu, mutta torstaina tarvitaan luultavasti villasukkia :)
VastaaPoistaIhanaa kesää Mai!
Kiitos Riitta!
PoistaVoi kun minä olen nauttinut tästä upeasta toukokuusta :)
Jukka Viikilä yllätti positiivisesti tällä kirjoituskokoelmallaan.
Akvarelleja Engelln kaupungista on eräs blogihistoriani rakkaimmista kirjoista, joten tämä Viikilän uusi kokoelma kiinnostaa senkin vuosi kovasti. Kiva tietää, että jotakin aivan erilaista on luvassa! :)
VastaaPoista<3