maanantai 28. toukokuuta 2018

Jukka Viikilä: Suomalainen vuosi



Kesä tulee väistämättä, sanotaan, mutta kun Pekka Pouta purskahtaa nauruun TV-studiossa, ymmärtää että elämä vähät välittää siitä miten mistäkin asiasta on ajateltu. Sitten lumisateisten viikkojen jälkeen kesä onkin yhtäkkiä tässä.

Jukka Viikilän uusin teos on nimeltään Suomalainen vuosi. Kirjailija on kirjoittanut lyhyitä kirjoituksia suomalaisista ja suomalaisesta elämästä. Kirja sisältää 133 kirjoitusta, jotka on jaettu vuodenaikojen mukaan neljään teemaan: kevät, kesä, syksy ja talvi. Kesä-otsikon alle on koottu mm. Sukujuhlat, Hukkuminen, Riitapaikat ja Hätiköity viestittely nimiset kirjoitukset. Yllä oleva lainaus on Kevät-otsikon alla olevasta Sääennusteet kirjoituksesta. Koska kirjoituksia on paljon, kirjaa on mukava lueskella pätkittäin muutaman kirjoituksen lukuvauhdilla. Kirjoituksista löytyy sopivassa sekoituksessa huumoria ja oivalluksia.

Onko totta, että maailma, joka on täynnä sivistyneitä ja sydämellisiä ihmisiä, voi tuhoutua kolmen pikkupojan sotaleikkeihin? Jos on, miten ikinä niin on päässyt käymään?

Yllä oleva lainaus on Kesä-otsikon alapuolelta olevasta Viimeinen kesälauantai kirjoituksesta. Kirjoituksessa ihmetellään noita kaikkien tuntemia suurvaltojen johtajia, joiden pinna on tiukalla ja valmius ohjussotaan on todella lähellä. Nythän on tiedossa jonkinlaista aselepoa ja jopa tapaamispäivämäärä on tiedossa, mutta tärkeimmäksi näyttää tulevan heidän keskinäinen kisailu maapallon herruudesta. Mitä sitten tapahtuu, kun ohjukset lentävät edestakaisin näiden maiden välillä? Voiko tapahtua niin kuin kirjailija on miettinyt asiasta, ja meillä on se viimeinen kesälauantai edessä. Toivottavasti näin ei käy.

Jukka Viikilä voitti vuonna 2016 Finlandia- palkinnon kirjalla Akvarelleja Engelin kaupungista. Pidin kovasti peukkuja kirjan puolesta, sillä tykkäsin kirjan runollisesta ilmapiiristä. Suomalainen vuosi on erilainen kirja ja kirjoitukset on kirjoitettu tiiviisti ja nasevasti, unohtamatta kyynisyyttä ja kritiikkiä kuten esim. Viimeisessä kesälauantaissa. Suomalaisen vuosi teoksesta löytyy jokaiselle jotakin miesnäkökulmasta katsottuna. Ei tietenkään unohdeta niitä vuodenaikoja, joiden matkassa kirjoituksia voi lueskella. Meillä jokaisella on omia ajatuksia vuodenajoista ja niihin liittyvistä teemoista ja samoin on Jukka Viikilällä, joka on kirjoittanut virkistävän oloiset ajatuksensa ja mietteensä huumoria unohtamatta toinen jalka villasukassa ja toinen kumisaappaassa, sillä kaikkea voi sattua oli säätila mikä tahansa - parasta varautua kaikkeen. Minulle on tullut tutuksi juhannukset, jolloin sataa lunta tai rakeita, ts. nautitaan nyt näistä keväthelteistä, niin kauan kuin niitä riittää.

Suomalaiselle kesä on työtä, jota ei kestäisi muutamaa kuukautta pitempään. Selviytyäkseen kesästä suomalainen tarvitsee pitkän talviunen. Kun ensimmäiset lämpimät tulevat, naapurit tervehtivät toisiaan, toinen toppa-asussa, toinen shortseissa.

Jukka Viikilä, Suomalainen vuosi ***
Otava 2018
s. 219

3 kommenttia:

  1. Vai tämmöinen tämä Viikilän Suomalainen vuosi! Kyllähän nämä meidän vuodenajat on surkuhupaisia. Nyt on ihanaa vaikka luonto kuivuu, mutta torstaina tarvitaan luultavasti villasukkia :)

    Ihanaa kesää Mai!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta!
      Voi kun minä olen nauttinut tästä upeasta toukokuusta :)
      Jukka Viikilä yllätti positiivisesti tällä kirjoituskokoelmallaan.

      Poista
  2. Akvarelleja Engelln kaupungista on eräs blogihistoriani rakkaimmista kirjoista, joten tämä Viikilän uusi kokoelma kiinnostaa senkin vuosi kovasti. Kiva tietää, että jotakin aivan erilaista on luvassa! :)

    <3

    VastaaPoista