Raskaana ollessani näin unta että sisälläni
kasvava lapsi oli tiikerinpentu. Leikkisä, pehmeä ja hellyydenkipeä, ja sillä
oli ruskeat silmät ja kultainen turkki. Sellaiselta näytit syntyessäsi.
Grönlannissa
syntynyt tanskalainen runoilija ja kirjailija Naja Marie Aidt on kirjoittanut
teoksensa Jos kuolema on vienyt sinulta
jotakin anna se takaisin poikansa muistolle. Hänen poikansa kuoli vuonna
2015, kirja on koskettava runollinen surutyö. Kirjasta huokuu menetys ja tuska.
Luin aluksi kirjaa tietämättä kirjailijan menetyksestä ja tunsin vahvasti
kuoleman läsnäolon tekstissä. Niinpä aloin tarkastella teosta lähemmin ja
huomasin takakannessa tekstin pojan kuolemasta. On todella surullista lukea
kuolemasta ja surutyön tekemisestä. Kyyneleiltä ei voi välttyä lukiessa tätä
pientä kirjaa, josta suuri pohjaton murhe ammentaa runollista tekstiä
rakkaudesta poikaan.
Jos kuolema on vienyt
sinulta jotakin
anna se takaisin
anna takaisin se
minkä sait kuolleelta
kun seisoitte sateessa
lumessa
auringossa ja kuollut
oli elävä
ja käänsi kasvonsa
sinua kohti
kuin haluaisi kysyä
jotakin
mitä et enää muista ja
myös hän
oli unohtanut sen ja
siitä on
ikuisuus
nyt jo ikuisuus
Kirjassa
käydään läpi äidin muistoja pojan kuoleman tapahtumahetkeltä ja –paikalta,
sairaalasta ja muistoja pojan elämästä. Kirjailija ei unohda myöskään muistoja
kuoleman jälkeiseltä ajalta ja hautajaisista. Kuvaus ei ole pikkutarkkaa, vaan se antaa myös lukijan ajatuksille luvan muokata omaa versiota tapahtumista,
vaikka kirjailija haluaisikin tietää tapahtumista enemmän kuin on mahdollista
tietää ja haluaa samalla syyn sille miksi onnettomuus tapahtui tai ylipäätään
hän haluaa ymmärtää tapahtuman.
Kirjan
tunnelmissa käydään todella syvillä vesillä ja koetaan monenlaisia tuntemuksia.
Oman lapsen menetys on varmasti raastava kokemus, joka laittaa muistelemaan
niitä yhteisiä hetkiä, joita on ollut ja joita ei tule enää koskaan olemaan.
Naja Marie Aidt, Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna
se takaisin – Carlin kirja
Suom. Katriina Huttunen
S&S 2018
s. 154
Har døden taget noget fra
dig så giv det tilbage – Carls bog 2017
Kuolemaan ja sen kokemiseen liittyy niin paljon erilaisia tunteita joita ei voi aina edes ymmärtää, saati saada sitä tunnetta runoksi. Ne runot,tekstit ovat niin tunteita täynnä että lukijan se vie väkisinkin mukanaan, omiin muistoihin, menetyksiin. Oman lapsen menettämistä en voi edes kuvitella miltä se on tuntunut,mutta kuolema se on aina yhtä satuttavaa jäljelle jääneille vaikkakin joskus myös armollinen. Kun ajattelenkin tätä teosta,sen tunnetta, sanoja,se jo saa minutkin surulliseksi, kuoleman edessä on nöyrä. Kiitos esittelystä!
VastaaPoistaVoi kun kirjoitat kauniisti. Kuoleman edessä on nöyrä, olen samaa mieltä. Kirja ei kuitenkaan ole paatoksellinen, vaan se on todella hieno ja koskettava.
Poista<3