torstai 12. heinäkuuta 2018

J.S. Monroe: Löydä minut



Hautajaisista on viisi vuotta, mutta Jar tunnistaa hänen kasvonsa heti. Nainen seisoo ylöspäin menevissä liukuportaissa ja Jar laskeutuvissa, matkalla töihin, myöhässä pitkäksi venähtäneen illan jälkeen niin kuin aina. Liukuportaissa on ruuhkaa, mutta Jarista tuntuu, että he ovat metrossa kahdestaan ja ohittavat toisensa kuin maailman ainoat ihmiset.

Brittiläisen J.S. Monroen Löydä minut  trilleri  pureutuu ongelmaan, jossa päähenkilö irlantilainen Jar etsii tyttöystäväänsä vielä viiden vuoden jälkeen hautajaisista. Ruumista ei ole löydetty, joten Jar on varma, että Rosa on elossa. Jarin työ alkaa mennä ongelmaiseksi sen vuoksi, että hän etsii Rosaa. Omassa mielessään Jar on varma, että Rosa on liittynyt opiskeluaikana vakoilijoihin ja keksii mielessään salapoliisiteorioita. Kaverit ja läheiset haluaisivat, että Jar aloittaisi terapian, sillä hänen puheensa muuttuvat koko ajan kummallisemmiksi.

Jar haluaisi melkein huutaa Rosan perään, kuulla nimen ruuhkan metelissä. Mutta hän lamaantuu, ei pysty sanomaan mitään, ja jää tuijottamaan, kun Rosa liukuu ylös kohti Lontoon pintaa. Minne hän on menossa? Missä hän on ollut?

J. S. Monroe on kirjailija ja journalisti, ja hän on aiemmin julkaissut viisi vakoojaromaania omalla nimellään Jon Stock. Löydä minut on kovasti vakoojamainen trilleri, mutta teoksesta alkaa heti kohta ensimmäisten sivujen jälkeen löytyä myös muita tasoja ja aika pian huomaa kuka pyörittää tarinan tahtipuikkoja. Toisessa kappaleessa tahti kiihtyy nopeasti, sillä kirjan rikollinen alkaa kertoa omaa tarinaansa ja omia kieroja viritelmiään. Kirjassa on siis kolme kertojaa: Jar, Rosa ja Vartija.

Lukijalle on aika pitkään epäselvää, onko Rosa kuollut vai ei, mutta asiaan tulee kyllä selvyys matkan varrella. Kirjassa perehdytään mm. eläinten kidutukseen, joten kirja ei sovi heille, jotka eivät pysty lukemaan eläimiin kohdistuneista eläinkokeista. Luin itse kyseiset kohtaukset fiktiona, kuten kirjailija on tarinansa kirjoittanut. Kirja on muutamaa astetta väkivaltaisempi kuin viime aikoina lukemani muut trillerit. Juoni on hyvä ja kirjan henkilömäärä pysyttelee sopivan pienenä, joten syyllistä ei tarvitse etsiä kaukaa. Tosin kirjailija kieputteli ajatusnystyröitäni edestakaisin heiluriliikkeellä, niin että ihan huimasi.
Jännitystä tarjolla.

J.S. Monroe: Löydä minut
Suom. Arto Schroderus
Tammi 2018
s. 428
Trilleri

4 kommenttia:

  1. Tässä todellakin oli jännitystä tarjolla! Itse tätä lukiessa nautin juuri siitä, että sai oikeasti jännittää - liian vähän on trillereitä, joissa ei ole yhtään jännitystä. Ei tietysti aina tarvitsekaan, mutta välillä kaipaa jotain juuri tällaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä olen Paula, kyllä jännitys on välillä hyväksi :)

      Poista
  2. Huimaavat heilurinliikkeet; kyllä vaan! Teos on paikoin vastenmielinen, suorastaan etova kuvatessaan asioita,kokeita, joita yksiselitteisesti  ei olisi saanut / saisi koskaan todellisuudessa mielestäni tapahtua, ei Guantanamossa eikä missään muuallakaan, ei lääketieteen kehityksen eikä minkään muun nimissä.

    Monroe pitää lukijansa valppaana ja  sananpyöritys toimii tuoden esiin ihmismielen herkkyyden ja kaipauksen kuin myös pohjattoman synkät syöverit ja mielenmaisemat.  Homo homini lupus! Teos jätti minut lukijana ambivalenttiin mielentilaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko tunnustaa, että hypin pahimmat kuvaukset yli. Meni jo omista kestävyysrajoista yli, mutta suosittelen trillereiden ystäville :)

      Poista