He löytävät neljä pitkää luuta: kaksi sääriluuta, osan reisiluusta ja olkaluun kappaleen. Kasassa on myös pienempiä luita, arvatenkin kylkiluun palasia. Kaikki luut kiiltävät lasimaisen himmeinä.
Brittiläisen Elly Griffithsin dekkarisarjan yhdeksäs suomennos on saanut nimekseen Maan alla. Yllä olevassa lainauksessa arkeologi Ruth Galloway oli maan alla katsomassa sieltä löytyneitä luita. Hän olisi toivonut, että luut olisivat olleet keskiajalta tai kauempaa, mutta ne olivat huomattavasti nuorempia. Kirjan kuvioissa liikuttiin aika paljon maan alla, joten tarina oli täynnä mullan, kosteuden ja tunkkaisuuden hajuja. Vaikka Ruth on arkeologi, hän ei silti tykkää pimeistä ja ahtaista paikoista.
Hän tekee salaa ristinmerkin. Tunneli vaikuttaa loputtomalta. Jonkin ajan päästä kallorivistöt jäävät kuitenkin taakse ja seinät muuttuvat karkeatekoisimmiksi, kalkkikiveen epätasaisesti hakatuiksi. Alkaa myös olla aika kylmä. Kuinkahan syvällä he jo ovat?
Kirjan teemana oli asunnottomuus ja valitettavasti tarinan mysteerissä kuoli useampi asunnoton. Tarinassa katosi myös naisia, joten nämä kaksi teemaa yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla. Ruthilla oli yhteinen menneisyys komisario Nelsonin kanssa. Heille syntyi tytär Kate, joka kirjassa oli jo kuusivuotias. Ystävyys ja väreily oli kuitenkin säilynyt Ruthin ja Nelsonin välillä, huolimatta siitä, että Ruth bongasi kirjan kuvioissa mielenkiintoisen uuden miehen, joka oli sen lisäksi vapaa.
Kirjan lopussa kirjailija Elly Griffiths kertoi, että Norwitchin alla ei ole maanalaista yhteisöä, mutta siellä on paljon tunneleita ja kellareita. Kirjailija kiinnostui arkeologiasta, kun hänen miehensä opiskeli arkeologiksi. Ruth Galloway on tämän viihteellisen dekkarisarjan sympaattinen tähti, joka kipuilee Nelsoniin kohdistuneiden tunteidensa kanssa. Kuuden vuoden aikana ei ole löytynyt vielä miestä, joka päihittäisi tuon omapäisen komisarion rakkauden rintamalla. Rakkaus ja rikokset ovat todella mielenkiintoinen yhdistelmä.
Olkapäätä kolottaa kolealla ilmalla. Nelson väittää niin itselleen kuin Michellellekin sen olevan syy hänen huonotuulisuuteensa, hajamielisyyteensä ja unettomuuteensa öisin, jolloin hän nousee neljältä kuljeksimaan Brunon kanssa autioilla kaduilla.
Ruth Galloway, Maan alla
suom. Anna Kangasmaa
Tammi 2021
s. 350
The Chalk Pit 2017
Ruth Galloway-mysteeri
Ah, Galloway on kyllä ihastuttava sankaritar! Pitäisi laittaa sarjan kirjoja varaukseen, nämä ovat meidän kirjastossamme aina lainassa.
VastaaPoistaRuthilla on laaja fanijoukko, lukijoita siis löytyy. Onhan tämä kiva sarja ja kirjoja ilmestyy joka vuosi pari kappaletta, joten ei tarvitse odottaa niin pitkää aikaa.
PoistaEn tiedä miksi en ole ruvennut tätä sarjaa lukemaan. Täytyisi varmaan, joskin pakko olisi aloittaa kyllä sieltä ihan alusta. Kiinnostavan oloinen!
VastaaPoistaSuosittelen kovasti tätä sarjaa. Tämä sarja pitää aloittaa ensimmäisestä kirjasta, sillä juonet kulkevat sillä tavoin, että niitä on vaikeampi seurata, jos ei ole aloittanut alusta.
PoistaSuosittelin tätä sarjaa kirjaston Ninalle ja hän innostui niin, että luki kaikki ilmestyneet kirjat peräkkäin.
Minusta alkoi jossain vaiheessa tuntua, että sarja on jämähtänyt paikalleen, ja edellinen osa jäikin lukematta. Tämän kohdalla sitten tuntui, että jonkinlaista raikastumista onkin tapahtunut. Mielenkiinnolla odotan seuraavaa suomennosta.
VastaaPoistaTässä oli selvästi havaittavissa uutta jännitettä. Minustakin tuntui jossakin vaiheessa, että voi ei. Pitkässä sarjassa on aina joku kirja, josta ei niin tykkää. Alkuun kaikki kirjat tuntuivat hyviltä, mutta sitten lopahti. Tykkään Ruthista, joten olen sen varjolla lukenut kaikki sarjan kirjat. Lisäksi arkeologia on plussaa.
Poista