Harsomainen lumikerros peitti kirkon vieressä kumpuilevat vainiot. Plussa-asteet, aurinko ja räystäiltä tippuva vesi todistivat kevään tuloa, vaikka oli vasta helmikuu.
Ruotsalaisen Carin Hjulströmin Taimitarhamurhat jatkuivat toisella dekkarilla nimeltään Vain pisara verta. Tuo pisara näkyi eräällä haudalla Säbyholmin kylän hautausmaalla, josta löytyi kuollut vanhempi mies, joka alkuun vaikutti vain kaatuneelta, mutta myöhemmissä tutkimuksissa selvisikin pahempaa. Kirjan tapahtumissa seurattiin myös kevään merkkejä.
Ollesta oli yhä outoa nähdä Siri puutarhatamineissa - jalassa raskaat saappaat, kädessä työhanskat ja harteilla roiman kokoinen päällystakki - eikä meikattuna ja tyylikkäästi pukeutuneena teatterin lavalla.
Sarjan päähenkilönä toimi siis kuuluisa näyttelijä Siri Ehrensvärd. Kirjan tapahtumissa Siri sai lisää sukulaisia, joista hän ei ollut aiemmin kuullut mitään. Sirillä oli vain veljenpoika, Anton, jonka kanssa hän piti taimitarhaa. Siriä pyydettiin erään näytelmän päähenkilöksi Tukholmaan ja hän suostui. Mutta sitten tapahtui jotain kammottavaa.
Kahden päivän päästä Siri ja Anton olivat pitäneet kasvihuoneelle häthätää harjakaiset - pakastemantelikakkua ja siideriä - ja kantaneet sisään kasvulaareja, vesikannuja, ruukkuja ja liudan työkaluja. Paikka hohti uutuuttaan.
Yksi taimitarhan kasvihuoneista paloi edellisessä kirjassa, ja nyt paikalle tuli entistä ehompi uusi kasvihuone. Siri ja Anton päättivät aloittaa myös pienimuotoisten kutsuiltojen pitämisen uudessa kasvihuoneessa. Ensimmäisenä esitysiltana tapahtui yllättävää dramatiikkaa, kun eräs henkilö tuli elämöimään taimitarhalle.
Siri voi jo paljon paremmin. Jos sielu on kokenut kovia, on todellinen taivaan lahja, että kotona on ruokintaa ja opastusta tarvitseva veljenpoika ja lisäksi kokonainen kasvihuoneellinen kasveja, joita kastella ja hoivata. Myös keskustelu Ollen kanssa auttoi.
Kirjan toisena päähenkilönä toimi paikallispoliisi Olle. Ollen kotioloissa tapahtui muutoksia, samoin kuin Sirin elämässä, joten yllättäen nämä kaksi henkilöä lähenivät keskenään. Vielä ei puhuttu suhteesta, mutta illallisella vietettiin aikaa. Ehkäpä seuraavassa kirjassa tapahtuu lähentyminen tai sitten ei. Kaikki jäi vielä auki.
Säbyholmin kylässä siis sattui ja tapahtui kaikenlaista. Tämänkertaiset rikolliset saivat omanlaisensa tuomiot rikoksistaan. Sirin ja Antonin elämä sai uutta sisältöä, ja niitä uusia sukulaisia ja kenties romantiikkaakin on luvassa jatkossa. Carin Hjulströmin Pieni pisara verta oli sympaattinen maalaisdekkari.
Carin Hjulström, Pieni pisara verta
Suom. Nina Mäki-Kihniä
Tammi 2024
s. 380
Knappt en droppe blod 2021
Dekkari
Taimitarhamurhat-sarjan 2. kirja
Cosy crime
Carin Hjulström: Pikku murha vain
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti