Tuuli tarttui hiuksiin, pyöritti niitä ympäri. Ajatukset lennähtelivät, kiersivät maailman jokaisen nurkan ja etsivät oikeaa tietä. Mai puri huultaan katsoessaan kaikkea sitä, mitä rakasti ja vihasi yhtä aikaa.
Jäädä vai lähteä? Päätös oli mahdoton, mutta se oli tehtävä.
Katri Kauppisen nuortenkirja Laulunpunojat jatkoi Main tarinaa, joka alkoi sivuhenkilönä kirjassa Laakson linnut, Aavan tarinat. Tarinoissa eletään satojen vuosien takaista Muinaissuomen aikaa. Edellisessä kirjassa oli kaksi kylää, Aava ja Laakso, samoin on Laulunpunojissa, sillä Aavan entisen päällikön tytär Mai karkasi kylästään ja lähti etsimään uusia lauluja ja tapoja luoda rauhaa. Aavan kylään oli noussut päälliköksi henkilö, joka halusi vain sotia. Perheen jättäminen oli vaikeaa, mutta Mai oli tottunut kulkija, eikä pelännyt yksinoloa. Mai päätyi lopulta Lintukotoon.
Vihdoin Mai näki, kuka puhui. Huutaja oli syvän, suipon hiidenkirnun sisällä, sileiden seinien ansassa. Hänen hiuksensa leimusivat punaisina kuin tuli, omituisten silmien keltainen katse vangitsi välittömästi. Hiisi, kuiski pelko Main mielessä.
Mai tapasi Lintukodolla henkilön, josta tuli hänelle todella tärkeä tuki ja turva, vaikka alkuun Mai pelkäsi ja vieraksui henkilöä, joka poikkesi selvästi muista. Miten Mai sopeutui asumaan vieraassa kylässä, sen voit lukea kirjasta. Luvassa oli ainakin runsaasti laulamista, sillä kyläläisillä oli tapana kokoontua iltaisin laulamaan. Mai oppi uusi lauluja ja sepitti itsekin uusia lauluja. Yöpaikan ja ruoan eteen Mai opetti Lintukodon päällikön poikaa miekkailemaan.
He katselivat toisiaan. Mai antoi ilveksen varovaisesti tutkia naalia. Hän näki, että se oli vikkelä ja valpas, näki paljon sellaista, mitä muut eivät huomanneet. Samaan aikaan se oli herkkä ja haavoittuva, halusi piiloutua ja paeta yksinäisyyteen.
Lintukodolla oli kaksi henkilöä, jotka kiinnostuivat Maista. Main oli kuitenkin vaikea sitoutua. Main henkiolento oli ilves. Ilves on varsin liikkuvaista sorttia. Kenet Mai valitsi, sen voit lukea tämän kirjan sivuilta. Vai valitsiko Mai mieluummin jotain muuta, sekin oli yksi vaihtoehto.
Lintukodossa oli ihana elää. Siellä oli vaurautta ja ruokaa kaikille, mutta vaaniko vaara sittenkin lähellä. Kuolo oli ennenkin käynyt kylässä tuoden väkivaltaa, kuolemaa ja surua. Lisäksi Mai kaipasi ja ikävöi Aavan ihmisiä.
Katri Kauppisen Laulunpunojat esitteli muinaissuomalaista elämänmenoa, uskomuksia ja kulttuuria sekä kiinnostavia henkilöhahmoja. Pidin kovasti ensimmäisestä kirjasta ja Laulunpunojista. Muinaissuomi on todella kiehtova aihepiiri.
Katri Kauppinen, Laulunpunojat *****
Otava 2025
s. 254
Historiallinen nuortenkirja
Muinaissuomi
Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti