Vähän juhannusmarkkinoiden jälkeen, suloisenkuumana lauantai-iltapäivänä Kaija Valpurintytär Keränen seisoi puolisääreen kosken suvantomutkassa, siinä kohdassa johon oli rakennettu pyykkäreille laituri, ja piteli kiinni lakanasta jota virta kiskoi ja mutristeli. Aurinko paahtoi jo takaviistosta lännen puolelta ja sai veden välkkymään sokaisevasti.
Raija Orasen historiallinen romaani Kreivin aikaan kertoi kauniin Kaija Valpurintytär Keräsen tarinan. Kaijan isoäiti oli ollut kuulu kauneudestaan ja parantajan lahjoistaan. Niinpä hän oli saanut kutsun hoitamaan kreivi Per Brahen kipuja tämän ollessa Kajaanissa. Per Brahe oli kirjan toinen kertoja 1600-luvulla, toinen oli Kaija 1600-1700-luvulla.
Kajaanin linnanemäntä Emilia Kekkonen toimi Kaijan kasvattiäitinä. Emilia oli huolestunut Kaijan ja opettajana toimineen Anders Pauluksen läheisistä suhteista. Opettaja oli opettanut Kaijan mm. lukemaan, vaikka Kaijalla oli arkista aherrusta ja työntekoa linnassa. Mitä ihmettä tyttölapsi teki lukutaidolla, kun piti osata tehdä ruokaa ja siivota?
Kun talonväki kiipesi hevosen rattaille ja lähti kohti kirkkoa, Kaija jäi valmistelemaan piikojen kanssa ateriaa luvassa olevia vieraita varten.
15-vuotias Kaija lähetettiin lopulta piikomaan, sillä Emilia halusi kauniin Kaijan mahdollisimman kauas linnassa käyvien sotilaiden läheisyydestä. Kaija sai piian paikan Askanmäeltä. Tosin talon emäntä ei pitänyt siitä, että talon nuori isäntä kiinnostui Kaijasta heti ensi katseesta. Kaija oli nopea ja hyvä työntekijä, ja halusi talon emännän paikan. Emännyyttä haki myös naapurin tytär. Hänellä oli lisäksi iso maatila perittävänä.
Sinä kuulut suuremmille tanhuville, sellaisille missä sinut nähdään. On synti kätkeä tuollainen ihanuus tänne erämaahan muutaman talonpojan tolloteltavaksi.
Vienankarjalainen Kirill varasti lopulta Kaijan, ja vei hänet vangikseen Vienaan. Siellä Kaijaa pidettiin vankina, sillä Kaijan odotettiin synnyttävän Kirilin mahtikartanon ja omaisuuden miespuolisen perijän. Kirjasta voit lukea lisää siitä, mitä Kaijalle tapahtui Vienassa.
Lopulta Kaija onnistui pakenemaan Vienasta. Pakomatkalla hän tapasi lapsuudenaikaisen ystävänsä, josta oli paljon apua selviytymisessä.
Illan hämärtyessä he näkivät vihdoin etäällä talon ja valon sen ikkunassa. He suuntasivat sitä kohti. Se oli ainoa mahdollisuus. Mutta se oli.
Kaija Orasen historiallinen teos Kreivin aika kertoi hurjan seikkailutarinan kauniin Kaijan elämästä sotien ja tautien riepoittelemasta 1600-1700-lukujen vaihteen Suomesta.
Raija Oranen, Kreivin aikaan *****
Teos 2017
s. 454
Historiallinen teos
1600-1700-luku
Kajaanin linna
Pietari Brahe
Raija Oranen: Acté!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti