Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

 

Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat  on kirjailijan kolmas kirja, joka käsittelee Viron menneisyyttä Saksan ja Neuvostoliiton vallan aikana. Aikaisemmat kirjat ovat Stalinin lehmät (2003) ja Puhdistus (2008). Puhdistus – teoksesta Oksanen sai Finlandia-palkinnon. Puhdistuksesta on myös tehty elokuva, jonka ensiesitys oli Virossa elokuussa 2012.

Kun kyyhkyset katosivat kirjaa ei voi verrata Puhdistukseen, sillä aihe on erilainen ja aiheen käsittely on toisenlainen. Puhdistuksen vahvojen naiskuvausten jälkeen, umpikieron narsistisen mieshenkilön kuvaaminen jää lukijan mielikuvituksen varaan. Mitä tekoja mies teki, niistä Oksanen hiljenee, kun taas Puhdistuksen naishenkilöiden teot kirjoitettiin vahvasti esille. Kieltämättä loistavan kirjan kirjoittamisen jälkeen on vaikea lähteä kirjoittamaan yhtä loistokkaan kirjan kirjoittamista. Mutta teema, jossa käsitellään Viron lähimenneisyyden esilletuomista, onnistuu hyvin.

Kirjan päähenkilö on Edgar, joka menee naimisiin Juuditin kanssa. Avioliitto epäonnistuu, sillä Edgar on homo. Lukija voi seurata kirjasta avioliiton eri vaiheita, mutta helppoa eläminen eri suurvaltojen valloittamassa Virossa ei ole. Edgar sinnittelee hengissä vaihtamalla nimeä ja keksimällä itselleen uudet identiteetit, mutta aina hän pyrkii toimimaan valloittajien lähipiirissä. Edgar pysyy hengissä ilmiantamalla läheisiään ja tuntemiaan henkilöitä. Häntä voisi kutsua vakoojaksi, joka vaihtaa isäntää ja aatteitaan kuin vaatteitaan. Hän ei pelkää murhaamista eikä väärien asiakirjojen kirjoittamista, jotta itse pysyy hengissä. Edgarin toimesta virolaisia katoaa sekä Siperiaan että natsien kuolemanleireille.

Juudit sinnittelee hengissä eri valloittajien taistelujen tiimellyksessä, tietämättä miehensä toimista ja olinpaikasta. Saksalaisten miehittäessä Viron, Juudit rakastuu saksalaiseen upseeriin. Saksalaisupseerin rinnalla elämä on ruusuilla tanssimista, mutta vapaa Viro kiehtoo Juuditin mieltä. Lopulta Roland, Edgarin serkku, saa Juuditin liittymään maanalaiseen toimintaan. Tietysti Edgar selvittää ryhmän toiminnan ja ihmisiä katoaa jälleen.

Edgar vihaa serkkuaan Rolandia ja lopulta Edgar löytää Rolandin. Kirja jätti avoimeksi, mitä Rolandille ja hänen tyttärelleen tapahtui, mikä harmittaa minua kovasti. Kirja on kuin Edgarin peilikuva, joka muuttaa muotoaan, mutta mies pysyy lukijalle yhtä arvoituksellisena kuin lähipiirilleen ja Viron valloittajille, kiero ketku.

Sofi Oksanen, Kun kyyhkyset katosivat ****
LIKE 2012
s. 366