tiistai 25. elokuuta 2015

Camilla Läckberg: Leijonankesyttäjä




Tyttö jatkoi kävelyään ratsukkoa kohti. Hän oli paljain jaloin, ja punaiset käsivarret ja jalat loistivat räikeinä vasten valkoista taustaa, lumen peittämien kuusten muodostamia kulisseja. He olivat jo lähellä toisiaan, vain eri puolilla tietä, ja hevonen kuuli ratsastajan huutavan uudestaan. Ääni oli tuttu, mutta kuulosti silti jotenkin vieraalta.
 
Göteborgs-Postenin mielestä Leijonankesyttäjä on Camilla Läckbergin rikosromaaneista selvästi kunnianhimoisin ja paras. Olen todella iloinen, että luin tämän dekkarin, vaikka en tykännyt edellisestä, Enkelintekijä, yhtään. Tässä uusimmassa rikosromaanissa on monta eri kerrostumaa ja tasoa ja Läckberg on hyvä yhdistämään historiallisia asioita ja nykyisyyttä yhteen. Pidän valtavasti Läckbergin kirjojen päähenkilöstä kirjailija Erica Falcista, joka on naimisissa poliisi Patrik Hedströmin kanssa. Erican perheeseen kuuluu sisko ja siskon perheasiat ovat myös pyörineet näissä kirjoissa. Minusta tuntuu, että siskokset ovat molemmat olleet väliin raskaana ja masentuneina ja selvinneet toinen toistansa tukien vaikeimmista ajoista. Minusta tämän Fjällbacka-sarjan ensimmäinen kirja, Jääprinsessa, on edelleen sarjan paras kirja. Huikean hyvä psykologinen trilleri, Leijonankesyttäjä, on sarjan yhdeksäs osa.

Äidiksi tulo ei ollut lainkaan sellaista kuin Laila oli kuvitellut. Kuva, jonka hän oli maalannut mielessään, kaikki ne tunteet, joita hän oli uskonut sisällään heräävän sillä hetkellä, kun hän saisi lapsen syliinsä - mikään ei käynyt yksiin todellisuuden kanssa. Hän aavisti sen johtuvan lapsesta, mutta hän oli tytön äiti. Ja äidin tehtävä oli suojella lastaan vaikka tapahtuisi mitä.

Neljä kuukautta sitten Fjällbackassa oli kadonnut nuori tyttö, joka löytyi auton yliajamana.  Tytölle oli tehty silmitöntä väkivaltaa. Poliisi huomasi pian joutuvansa etsimään sarjamurhaajaa tai murhaajia. Läckberg leikitteli lukijaa aika pienen henkilömäärän kanssa, joten lopputulos ei paljon yllättänyt, mutta tapahtumat hieman yllättivät. Aika uskomatonta mitä julmuuksia voi lähinaapureista löytyä. Kulissien ylläpito kuitenkin voi rapistua yllättäen ja odottamatta, joku vaistoaa, että kaikki ei ole oikein. On vain osattava yhdistellä palaset oikein ja siinä hommassa Erica Falck on taitava. Jälleen kerran Erica osui asian ytimeen tutkimalla rikosta. Ja jälleen kerran Erica joutui vaikeuksiin. Lukekaa lisää ja jännittäkää.

Hän katseli käsiään. Naarmut risteilivät punaisina salamoina kämmenselässä, ja oikean käden pikkurilli sojotti omituisessa asennossa. Hänen olisi pakko mennä taas lääkäriin ja kohdata epäilevät katseet, kuunnella kysymyksiä joihin hän ei pystynyt vastaamaan.

Camilla Läckberg, Leijonankesyttäjä *****
suom. Outi Menna
Gummerus 2015
s. 440
Lejontämjaren 2014

Läckberg Camilla: Perillinen; Merenneito; Majakanvartija 
Läckberg Camilla: Enkelintekijä


 Osallistun tällä ruotsalaisella kirjalla Annamin Kirjallinen retki Pohjoismaissa-haasteeseen

6 kommenttia:

  1. Minä jotenkin petyin tähän. Olen ehkä lukenut viime aikoin niin paljon Keplereitä, että hänen kirjoihinsa verrattuna moni Läckbergin hahmoista tuntui hieman lapsellisilta. Erican ja Annan suhteessa tosin on minunkin mielestäni syvyyttä. Arvasin loppuratkaisun kirjan edetessä, ja minulle tuli tunne, että samankaltainen on ollut Läckbergin kirjassa aikaisemminkin. En vaan kuollakseni muista, missä niistä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkäsin tästä rikostarinasta, sillä kirjasta löytyi useampi pahis, joten juonenkäänteitäkin oli riittämiin. Minä vain tykkään Ericasta tosi paljon. Edellisessä tarinassa vaivasi se, että kaikki kerrottiin, mutta tässä jätettiin lukijalle mietittävää. Nyt jäi auki mm. miksi henkilö, joka on vankilassa, ei pääse vapaaksi. Hänhän on ollut vankilassa kymmeniä vuosia. Mitä tapahtuu vanhalle pariskunnalle? jne. tällainen loppu on minusta hyvä, kun se jää auki....

      Poista
    2. Minäkin mietin tuota, että miksi vankilassa ollut henkilö jäi sinne. Ehkä todisteita hänen syyttömyydestään ei ollut kuitenkaan tarpeeksi, jotta juttu olisi pätenyt oikeudessa, ts. ei voitu todistaa, että hän ei ollut ollut sen murhan takana, josta hänet tuomittiin. Tästä saisi vielä jatkokertomuksen...

      Poista
    3. Yleensähän nämä Läckbergin kirjat jatkuvat ja entisiä pahiksia ja muita henkilöitä ilmestyy kirjoihin. Tästkin tarinasta voi tulla eteen vielä ainakin nämä pääpahikset.
      Luulen, että vankila oli joku psykiatrinen laitos, josta ei pääse pois ihan noin vain, hänellähän oli terapiaa siellä.

      Poista
  2. Minä olen jotenkin kyllästynyt Läckbergiin, olen lukenut niin monen muun tekemiä. Wennstam, Ohllson ja Frimansson kiinnostavat enemmän. En pitänyt Läckbergin edellisestä. Sain tämän lahjaksi, joten varmaan luen jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enkelintekijä ei ollut parasta, mutta uskon että pidät tästä Leijonankesyttäjästä ;)

      Poista