keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Mark Sullivan: Palavan taivaan alla (Lukuviikko)



Hän oli nähnyt omin silmin, että natseja saapui koko ajan lisää joka puolelle. Kävellessään pitkin Milanon keskiaikaisia katuja Pino suhtautui kuitenkin autuaan välinpitämättömästi niihin voimiin, joiden taistelu oli kiihtymässä hänen ympärillään. Toinen maailmansota oli pelkkä uutinen, joka katosi Pinon mielestä heti kun se oli kuultu ja tilalle palasivat ajatukset hänen kolmesta lempiaiheestaan: tytöistä, musiikista ja ruoasta.

Yhdysvaltalaiskirjailija Mark Sullivanin historiallinen elämäkertakirja Palavan taivaan alla kertoi italialaisen nuorukaisen Pino Lellan kahdesta vuodesta toisen maailmansodan aikana. Kirjan lopussa on pikainen tarina myöhemmistä vaiheista, mutta pääosa kirjasta keskittyy vuosiin 1943-44. Natsit olivat vallanneet Italian ja Benito Mussolini oli nukkehallitsija, sillä Hitler hallitsi ja taisteli ympäri maapallon ja tarvitsi orjatyövoimaa tehtaiden pyörittämiseen myös Italiassa. Jokainen tietää keitä pidettiin orjatyövoimana, juutalaisia ja vastustajia. Jos ei kyennyt töihin, suunta oli puolalainen keskitysleiri, Auschwitzch.

Pappi laski kätensä Pinon olalle: ”Sinun pitää ymmärtää, että vaarannat henkesi. Saksalaisten uusien määräysten mukaan juutalaisten auttaminen on maanpetos, josta rangaistaan kuolemalla. Jos jäät kiinni, sinut luultavasti teloitetaan.”

17-vuotias Pino ja pari vuotta nuorempi Mimmo viettivät Alpeilla aikaansa poikaleirillä turvassa sodalta. He olivat tottuneet olemaan siellä joka kesä, mutta nyt vanhempien määräys oli pitempiaikainen. Paikan johtajana toimiva pappi halusi auttaa juutalaisia ja muitakin pakolaisia pakoon natsien julmuuksia. Niinpä isot pojat toimivat pakolaisten kuljettajina, sillä jokainen oli hyvä alppikiipeilijä. Vuorilla piti varoa jäätä, lunta, kylmyyttä, myrskyjä, natseja ja rikollisia. Pojat olivat hyviä kiipeilijöitä, mutta pakolaisilla ei ollut yleensä sitä taitoa, joten vaarat olivat suuremmat.

Kirjan sivuilta voi lukea useista jännittävistä vaaratilanteista vuorilla. Mark Sullivan harrastaa itse alppikiipeilyä, joten hän on pystynyt luomaan kiipeilyyn luonnollisen tunnelman kuvaillessaan vuoria, maisemia ja vaihtuvia sääoloja. Pino oli hurjapäinen ja rohkea kiipeilijä, joka selvisi kiperistä tilanteista nokkeluutensa ja kylmäpäisyytensä ansiosta. Alpeilla olon aikana Pino auttoi melkein joka päivä pakolaisia.

Etkö tajua, Pino? Sinä olet nyt tärkeän kenraalin henkilökohtainen autonkuljettaja. Menet sinne minne Leyerskin. Näet mitä hän näkee. Kuulet mitä hän kuulee. Sinusta tulee meidän vakoojamme Saksan sodanjohdossa!

Täyttäessään 18-vuotta Pinon piti mennä armeijaan. Pinon piti vanhempien painostuksesta valita natsiarmeija, jolloin hän sai jäädä Milanoon. Onnekkaan sattuman ansiosta hänestä tuli Italian oloista vastaavan natsikenraalin autonkuljettaja, jolloin Pino pystyi auttamaan partisaaneja ja liittoutuneita hankkimalla elintärkeitä tietoja. Jälleen Pino eli vaarallista aikaa, mutta hän oli myös umpirakastunut ja onnellinen. Pino oli autonkuljettaja siihen asti, kunnes liittoutuneet olivat vallanneet Milanon. Mitä sitten tapahtui? Miten Pinolle kävi? Entä rakkaudelle? Ainakin Milanossa juhlittiin ja viini virtasi ja musiikki raikui vapauden johdosta.

Kirjailija Mark Sullivan ei aluksi uskonut Pinon tarinaa, kun kuuli ensimmäisen kerran italialaisesta sankaripojasta. Sitten hän kuuli, että Pino oli edelleen elossa ja eli Italiassa. Kun Sullivan soitti Pinolle, Pino ei halunnut puhua asiasta ja sanoi olevansa ennemminkin pelkuri kuin sankari. Lopulta Pino suostui tapaamiseen. Tästä tapaamisesta alkoi kirjan kirjoittaminen, taustatöiden tutkiminen ja haastattelumatkat, jotka kestivät kymmenen vuoden ajan. Lopputuloksena on huikean kuvauksellinen sankaritarina nuorukaisesta, joka toimi pakolaisten auttajana vuoristossa ja vakoojana natsiarmeijassa. Pino eli hengenvaarassa joka hetki, mutta rakastuneena. Palavan taivaan alla kirja perustuu tositarinaan. Kirjassa hehkuu Italia, johon natsit tekivät rumia jälkiä, mutta johon italialaiset vastasivat oveluudella ja kylmäpäisyydellä. Palavan taivaan alla kirjan sankari oli Pino Lella, nuorukainen, joka ajatteli vain tyttöjä, musiikkia ja ruokaa.

"Tänään minä tapaan kauniin tytön", Pino sanoi heristäen sormeaan uhkaavan tulipunaisena liekehtivälle taivaalle.

Mark Sullivan, Palavan taivaan alla
suom. Seppo Raudaskoski
Sitruuna 2019
s. 610
Beneath a Scarlet Sky 2017
Elämäkerta
Toinen maailmansota

8 kommenttia:

  1. Tämä oli hieno lukukokemus. Italia toisen maailmansodan aikaan oli minulle aika tuntematon ympäristö ja tarina sinänsä on aivan uskomaton. Lisäksi vielä hyvin kirjoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkäsin kirjasta. Oli hienoa lukea siitä, miten sodan aikana pystyttiin auttamaan ja tekemään sankaritekoja.
      Luin vähän aikaa sitten Rafel Nadalin Palmisanon kirouksen. Se kuvasi myös Italiaa toisen maailmansodan aikana. Aiemmin olen lukenut Alberto Moravian Kaksi naista, joka myös kertoo Italiasta toisen maailmansodan aikana. Sinäkin olet varmaan katsonut kirjasta tehdyn elokuvan, jonka pääosan näytteli upea Sophia Loren.

      Poista
  2. Tästä kirjasta olen ollut kiinnostunut. Minun pitää vain jossain vaiheessa rohkaista hurja luontoni, koska tämä on kyllä minun makuuni hiukan liian paksu... Joka tapauksessa kiinnostavaa on sekin, että teos perustuu tositapahtumiin. Lisää plussaa vielä siitä, että se kertoo Italiasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin kirja näytti turhan paksulta, mutta vetävä kirjoitustyyli vei mennessään ja sivut kääntyivät kuin itsekseen.
      Italia on hieno paikka, josta minäkin luen mielelläni.

      Poista
  3. Kuulostaapa kiinnostavalta. Ja kansi kiinnittää huomion, upea punainen taivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on mielenkiintoinen tarina, jolla on tosipohja. Tähän tarinaan uppouduin ja oli kiinnostavaa lukea, miten toinen maailmansota näkyi Milanossa, jossa olen käynyt.

      Poista
  4. Mai, Palavan taivaan alla oli lukuvuoteni 2019 kuudenneksi paras kirja kaikista eli kuumassa ryhmässä. Tämä on koskettava, vahva, tosipohjainen ja erittäin kiinnostavasti kirjoitettu. Olen myös jonkin verran seikkailullisuuden perään eli vaikka aihepohja on rankka, tässä on mukana myös muuta.

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena kommentista. Taisinpa löytää kirjan juuri sinun blogistasi :)

      Kirja on viihdyttävästi kirjoitettu ja sodan raakuuksilla ei mässäillä. Kirjassa on muutakin kuin sotaa ts. sotaa tarkastellaan Pino Lellan silmillä taustalta. Hän ei osallistunut sotaan, vaan oli autonkuljettaja, tosin siinäkin hommassa oli omat vaaralliset ja jännittävät vaiheet.
      Milanossa elettiin jännittäviä vaiheita ja siellä pommitettiin taloja ja ammuttiin ihmisiä toisen maailmansodan aikana. Siellä on säilynyt myös vanhaa ja olen käynyt Duomossa, josta kirjassa puhutaan.

      Poista